Internetistä on tullut erottamaton osa nykylasten ja -nuorten maailmaa. Lapsia pitää kuitenkin suojella verkkomaailman pimeiltä puolilta. Se vaatii vanhemmilta tietoa ja nettipalvelujen tarjoajilta vastuullisuutta.
Tiistaina vietetty kansallinen tietoturvapäivä nosti esiin vanhempien roolin lasten mediakasvatuksessa. Päivän viesti oli, että isien ja äitien on syytä tuntea lastensa netin käyttö.
Keskustelunaihe ei ole uusi, mutta se on tärkeä. Vaikka internet antaa parhaimmillaan lapsille ajanvietteen lisäksi kasvattavaa ja kehittävää tekemistä, netti on myös muuta. Se esimerkiksi tarjoaa helpon ja nopean reitin myös aineistoihin, jotka eivät ole lapsille tai nuorelle missään mielessä hyväksi. Kun lapsia pyritään suojaamaan pahoilta vaikutteilta ja järkytyksiltä, ei nettiä voi unohtaa ulkopuolelle.
Jos on uskominen tiistaina julkistettua ohjelmistoyhtiö Microsoftin tutkimusta, Suomessa vanhemmat valvovat lasten netin käyttöä heppoisesti. Tutkimuksessa kahdeksan prosenttia suomalaisnuorista kertoo, että heidän netinkäytölleen on tiukat rajat. 44 prosentilla rajoituksia ei ole lainkaan. Esimerkiksi Norjassa tiukat rajat on 28 prosentilla ja Espanjassa 21 prosentilla nuorista.
Voisi toiveikkaasti ajatella, että suomalaisnuoret ovat valistuneempia netin käyttäjiä eivätkä tarvitse niin paljon päältä katselua. Mitään perusteita tällaiselle oletukselle ei kuitenkaan ole. Ja kun lapset ja nuoret tarvitsevat netin käytössä opastusta ja valvontaa, heidän vanhempiensa pitäisi pystyä tuota ohjausta antamaan.
Yksi olennainen ongelma on siinä, että koko nettimaailma on osalle vanhemmista yksinkertaisesti aivan liian outo. Ei esimerkiksi tiedetä, miten estää lasten pääsy vahingollisille sivuille. Kaiken lisäksi monet lapset ovat vanhempiaan teknisesti paljon taitavampia. He pystyvät peittämään jälkensä siitä, millaisilla sivustoilla ovat surfailleet.
Netin vaarallisuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein ensimmäisenä netin pornografiseen ja väkivalta-aineistoon. Niistä pitääkin puhua. Silti kyseessä on vain osa ongelmaa.
Toinen, eikä aivan vähäinen osa on nettikiusaaminen. Saman tuoreen tutkimuksen mukaan joka viides kyselyyn vastannut suomalaislapsi kertoi olleensa satunnaisesti tai yksittäistapauksessa nettikiusan kohteena. Neljä prosenttia tutkimukseen vastanneista oli ollut jatkuvan tai toistuvan kiusanteon kohteena.
Monesti kiusaamiseen syntyy mahdollisuus, kun lapsi tai nuori esiintyy netissä omalla nimellään tai lähettää vaikkapa erilaisiin nettigallerioihin kuvansa. Seurauksena voi olla pilkantekoa ulkonäöstä tai muuta ilkeää kommentointia. Netin ikävä puoli on, että kerran sinne ladatun kuvan voi kuka tahansa helposti kopioida mihin tahansa kyseenalaisiin tarkoituksiin. Tästäkin vaarasta varoittamisessa korostuu vanhempien rooli.
Iso osa vastuuta kuuluu myös palvelujen tarjoajille. Lasten ja nuorten edun on aina mentävä kaupallisten etujen edelle.
Rohkaiseva merkki vastuunkannosta on tuore Euroopan laajuinen sopimus, jonka perusteella palvelujen tarjoavat ryhtyvät rajoittamaan alaikäisten esiintymistä erilaisilla yhteisösivuilla. Alle 18-vuotiaiden käyttäjien näkymistä esimerkiksi Facebook- ja MySpace-sivuille aletaan suitsia. Sopimuksen allekirjoittaneiden yhtiöiden joukossa on mukana myös suomalaista suosittua Irc-galleriaa pyörittävä Sulake Oy. Paljon aikaisemminkin yhtiöt olisivat kuitenkin voineet käytäntöjään korjata.