Nuorison ajankäyttö on haastava asia medialle. "Nuoriso on koko ajan kaksi askelta edellä", luonnehtii suunnittelupäällikkö Pirkka Aunola helsinkiläisestä mediatoimisto Dagmarista.
Median on mietittävä, miten nuorison reaktioihin lähdetään mukaan, milloin lähdetään ja saako siitä rahaa.
Aunola puhui perjantaina Sanomalehtien Liiton kevätseminaarissa Oulussa.
Nuoret näyttävät haluavan aktiivista median käyttöä. Tämä ilmiö näkyy erityisesti nettiin liittyvissä asioissa.
Aikaisemmin netistä pääasiassa etsittiin tietoa. Nuoriso etsii tietoa vieläkin, mutta rinnalle on tullut sosiaalinen ja yhteisöllinen piirre. Monille netti on nykyisin hengailupaikka, jossa jutellaan kavereiden kanssa ja laitetaan sinne kuvia eilisiltaisesta kaupunkireissusta ja vaihdetaan mielipiteitä.
Tosi-tv-ohjelmien suosiosta voi päätellä jotain. "Ihmiset ovat kokeneet nämä ohjelmat omakseen, koska niissä saa vaikuttaa ohjelmaan. Vaikka se on vain äänestämistä, kyseessä on ratkaiseva tekijä."
Aikaisemmin oli perhe- ja kaveripiiri, jonka kanssa keskusteltiin, ennen kuin vaikka tehtiin ostoksia. Nyt sama luottamus on siirtynyt uuteen välineeseen, kaveripiirinä voi olla netin kautta vaikka jonkin asian harrastajat koko maailmassa.
Suurin haaste vanhemmalle mediapolvelle on siinä, että uudessa ympäristössä ihmiset voivat itse muokata mediasisältöä.
"Vanhana copywriterina voin sanoa, että meillä on valmiiksi tekemisen ja loppuun asti hiomisen taakka itsellämme. Onhan sitä mustasukkainen omista tekemisistään eikä haluaisi päästää muita sörkkimään niitä", kolmikymppinen Aunola sanoo.
Uudessa maailmassa kuitenkin se mitä ollaan tekemässä, saa muodon vasta sitten kun se julkaistaan. Siihen ihmiset sitten itse tehdä omia lisäyksiään. Interaktiivisuus on viimeinkin arkipäivää.
Tasapaino journalistisen työn ja ihmisten mukaan ottamisen välillä on iso haaste.
"Maailma on täynnä mielipiteitä. Nuoriso arvostaa sitä, että tarjotaan mielipiteiden spektri: tämä on yksi näkökulma, täältä voit katsoa lisää. Nuoriso haluaa itse tehdä johtopäätöksensä totuuksista."
Nuorison mielipiteiden ja nimien saaminen jutun yhteyteen on myös keino sitouttaa heitä seuraamaan mediaa.
Ihmiset haluavat toimitettua mediaa tulevaisuudessakin, mutta he haluavat sen Aunolan mukaan silloin ja siinä muodossa kuin se heille parhaiten soveltuu. Se ei Aunolan mielestä välttämättä tarkoita aamun lehteä kotona, vaan ehkä jotakin mobiilia. Tai sitten netissä lukija voi vaikka ilmoittaa lehdelle, että haluaa vain aihealuetta koskevat jutut.
Nuoriso haluaa lukea mielenkiintoisia juttuja mielenkiintoisista aiheista eikä välttämättä nuorisojuttuja, Aunola arvelee.
Samaa sanoo myös päätoimittaja Jouko Jokinen Satakunnan Kansasta. "Nuorisosivut ja -liitteet eivät ratkaise mitään. Jos tarjolla on hyvää journalismia, piru vie, se toimii myös nuorten kanssa. Ei mitään temppuja!"
Jokinen sanoo, että heillä toki painotetaan kohderyhmänä nuoria aikuisia. Hänen mielestään lehden pitää olla kartta päivään. "Konkreettisista asioista pitää puhua, sehän on hyvän journalismin vaatimus muutenkin."