Pääkirjoitus

Ne­tis­sä­kään ei pidä herjata

Lehti toisensa jälkeen on viime vuosina alkanut vaatia yleisönosastojensa kirjoittajilta esiintymistä omalla nimellä.

Lehti toisensa jälkeen on viime vuosina alkanut vaatia yleisönosastojensa kirjoittajilta esiintymistä omalla nimellä. Sama vaatimus ei kuitenkaan yleensä koske lehtien nettiversioita. Ne areenat on tahdottu pitää vapaampina, mutta näidenkin keskustelujen tasoa on haluttu pitää yllä niin sanotulla moderoinnilla: palstoille tulevia tekstejä valvotaan joko etu- tai jälkikäteen. Esimerkiksi Kalevassa on käytössä etukäteismoderointi.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen ehdotti maanantain Savon Sanomissa, että myös nettikeskustelijoiden pitäisi käyttää omaa nimeään. Hänen mielestään nimimerkeistä luopuminen olisi paras tapa poistaa nettikeskustelujen asiattomuudet.

Hyvärinen onkin oikeassa siinä, että nettipalstoille eksyy edelleen sellaisia puskan takaa esitettyjä herjauksia, joille tiedotusvälineiden ei pitäisi tarjota julkaisualustaa.

Aivan oikopäätä ei Hyvärisen viitoittamaa tietä kuitenkaan kannata lähteä kulkemaan. Keskustelupalstoihin saa kuulua spontaanius, jota nimellä kirjoittaminen todennäköisesti näivettäisi.

Samoin voisi kärsiä palstojen palvelurooli. Nyt lukijat kyselevät niillä toisiltaan neuvoja vaikkapa neuvoa ruoanlaittoon, tietokone-ongelmiin tai remonttipulmiin. Moni tuskin haluaa tuoda tietämättömyytensä julki koko lukijakunnalle, eikä se ole tarpeenkaan. Palstojen kuihtuminen olisi tappio sekä lukijoille että tiedotusvälineille.

Hyvärisen keskustelunavauksen soisi kuitenkin johtavan siihen, että tiedotusvälineet kiinnittävät keskustelujen moderointiin nykyistä enemmän huomiota. Nyt seula aika ajoin vuotaa.