Nettimaksaminen helpottuu Euroopan unionissa niin yksityisten henkilöiden, mutta ennen kaikkea yrittäjien kannalta. Yrittäjien maksuliikennettä helpottaa vuonna 2008 alkava mahdollisuus maksaa laskuja internetissä tilisiirtoina ja suoraveloituksina niin sanotulla Sepa-alueella (Single European Payment Area).
Yksityiset kuluttajat joutuvat odottamaan helpotuksia hieman pidempään. Euroopan maksuneuvosto vasta perustaa työryhmän pohtimaan verkkomaksupainikkeiden Euroopan laajuista käyttöönottoa joulukuussa.
Pohjoismaiden lisäksi nappimaksaminen onnistuu Hollannissa, Portugalissa, Itävallassa ja Saksan säästöpankeissa, kertoo Nordean yksikönjohtaja Erkki Poutiainen, joka työskentelee myös maksuneuvoston eri työryhmissä.
"Euroopan komissiolla ja keskuspankilla on halu kehittää nappimaksamisjärjestelmää", hän kertoo. EU:n Sepa-hanke on ajanut vuodesta 2004 yhtenäistä maksualuetta. Hanke päättyy vuonna 2010.
Käytännöt kirjavia
Nappimaksamisen käyttöönotto edellyttää yleiseurooppalaista standardia. Euroopassa käytännöt ovat kuitenkin kirjavat. "Jos olemme äärioptimistisia, niin ehkä kahden vuoden kuluttua on joitain tuloksia odotettavissa", Poutiainen sanoo.
Vaikka Poutiainenkaan ei riemusta hihku puhuessaan asiasta, Sampo Oyjin viestintäjohtaja Hannu Vuola sanoo asian suoremmin. "En usko, että nappimaksamista tulee missään vaiheessa. Se on myös yrityksistä kiinni", hän sanoo.
Vuolan mukaan suoraveloitus- ja tilinsiirtokäytäntö palvelee enemmän nimenomaan yrityksiä kuin yksityisiä ihmisiä.
Sampo edelläkävijä
Maan rajat ylittävät tilinsiirtokäytäntö otetaan Osuuspankissa ja Nordeassa käyttöön vuoden 2008 alkaen.
Osuuspankki ottaa tuolloin käyttöönsä myös suoraveloituskäytännön, Nordeassa "täsmennetään", suoraveloituskäytäntöä. Sampo-pankista on ollut mahdollista siirtää ulkomaille rahaa jo viitisen vuotta, kertoo Vuola. Ulkomaille laskuja tilisiirrolla maksavia sampolaisia on Vuolan mukaan kuitenkin vähän.
"Online-kaupat tukevat luottokortilla maksamista", hän sanoo. Vuolan mukaan rajat ylittävää suoraveloitusjärjestelmää ei Sammossa niin tarkkaan ole suunniteltu. "Sama asia kun mahdollista hoitaa verkkopankin kautta toistuvana maksuna", hän sanoo.
Pankki- ja Sepa-ratkaisuista vastaava Harri Rantanen Opus Capita Oy:stä näkee Sepan tarjoaman mahdollisuudet pankkikortteja laajempana.
Paikallisuus hämärtyy
"Suoraveloittamisen mahdollisuus on iso juttu. Keski-Euroopassa yli puolet yrityksistä käyttää suoraveloitusta", hän sanoo. Rantanen ennustaa myös, että kilpailu kovenee.
"Yritykset voivat perustaa tilinsä mihin maahan vain. Ja Sepan myötä myös nettikaupan mahdollisuudet kasvavat uskomattomiksi. Paikallisuuden käsite hämärtyy."
Esimerkiksi Hobby Hallista tilattaessa maksutavaksi voi halutessaan valita verkkomaksupainikkeen vaikkapa laskun sijaan. Ulkomailta netistä tilatessa verkkomaksupainikkeella maksaminen ei ole vielä mahdollista.
Sepa-alue tarkoittaa EU:n 25 jäsenvaltiota sekä Islantia, Liechtensteinia, Norjaa ja Sveitsiä. Ensimmäinen pankkiautomaatti Lontooseen 1967
Maailman ensimmäinen pankkiautomaatti asennettiin Lontoon Enfieldiin 27. kesäkuuta 1967. Suomen ensimmäinen pankkiautomaatti, silloinen seteliautomaatti, otettiin käyttöön 24.11.1971 Helsingissä. Konetta sai käyttää minkä tahansa pankin asiakas.
Helsingissä oli aluksi kolme seteliautomaattia: rautatieasemalla, Hakaniemessä ja Kontulan ostoskeskuksessa. Automaatti löytyi myös Espoon Tapiolasta, Kuopiosta, Oulusta, Tampereelta ja Turusta. Nyttemmin pankkiautomaatteja on runsaasti yli toistatuhatta. Yleisimpiä ovat Automatia Pankkiautomaatit Oy:n ylläpitämät Otto-automaatit. 2006 niitä on noin 1 700 eri puolella Suomea.
Jos matkapuhelimista puhutaan eri g-mallien kännyköinä, myös pankkikorttien turvallisuusasteet voidaan Markku Hirvosen mukaan luokitella samoin.