Tuore väitöstutkimus arvostelee mediayhtiöiden tehneen vuosituhannen taitteessa useita harharetkiä ja virheratkaisuja, kun ne yrittivät hyödyntää internetin ja uuden median suomia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa käsitellään Alma Median, Sanoma Osakeyhtiön ja Yleisradion toimintaa vuosina 1994–2004.
Tutkimuksen tehneen Tomi Lindblomin mukaan Alma Mediassa sorruttiin liikainvestointeihin, kun yrityksen johto uskoi osaavansa nettiin ja muuhun uuteen mediaan liittyvät toimintamallit ylivoimaisen hyvin.
Sanoma Osakeyhtiössä puolestaan takerruttiin liikaa ajatukseen, että internetin kasvava suosio vie jalansijaa perinteisiltä tuotteilta ja siten pienentää yhtiön voittoja.
– Alma Median vuosien 1999–2001 suurimpia erheitä näyttävät olleen mittavan sijoitustoiminnan aloittaminen sekä Port Alman perustaminen. Valtaosa sijoituksista ja investoinneista osoittautui kannattamattomiksi, ja Port Almankin taru jäi lyhyeksi. Sanoma Osakeyhtiö puolestaan tuhlasi turhaan voimavarojaan 2ndhead-mobiiliportaaliin ja Lumeveräjään, Lindblom huomauttaa.
Yleisradio välttyi monilta tappiollisilta ratkaisuilta, kun se ei julkisen palvelun yhtiönä lähtenyt tuolloin kilpailemaan investoinneilla kaupallisten toimijoiden kanssa.
Mediayhtiöiden ensimmäiset nettisivut avattiin 90-luvun puolivälissä. Muita yhtiöitä laajemmin uuden median toimintaan satsasi aluksi Alma Media ja etenkin Aamulehti-yhtymä. Ylessä ja MTV:ssä nettisivujen kehittämisessä aloitteentekijöinä toimivat yrityksen johdon sijasta työntekijät.
”Rohkeat ottavat riskejä”
Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne myöntää, että tiettyjä virheratkaisuja tehtiin menneinä vuosina.
– Rohkeat ottavat riskejä, kun toimitaan täysin uudella liiketoiminta-alueella. Ei se välttämättä ole huono asia. Olemme tehneet myös erittäin kannattavia päätöksiä, Telanne sanoo.
Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa, että uuden median strategia on vain erittäin pieni osa koko yhtiön toiminnasta.
– On selvää, että virhearviointeja tapahtui, ja tapahtuu varmasti jatkossakin. Tosin vieläkin voi olla liian ennenaikaista arvioida, minkälaisia panostuksia vuosituhannen vaihteessa olisi kannattanut tehdä, Pentikäinen sanoo.
Lindblomin väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella ensi perjantaina. Lindblom itse työskenteli Alma Median palveluksessa MTV:ssä vuosina 1990–94 ja 1997–2005.
Verkkojulkaisut aiheuttavat tuskaa mediayhtiöille
Tutkimuksessa Lindblom käsittelee laajasti myös mediayhtiöiden verkkojulkaisemisen ongelmia. Hänen mukaansa uutisia ei voi kuitenkaan asettaa maksullisiksi, koska maksuttomia palveluja on niin paljon, ettei kukaan haluaisi maksaa niistä.
– Toimivan ansaintalogiikan kehittäminen onkin ollut pitkään yksi verkkomedioiden suurimmista haasteista, jotta kustantajat saisivat internet-toiminnoistaan tuloja mainosten lisäksi myös lukijoilta, Lindblom arvioi.
Useat mediayhtiöt ovat tänä vuonna ilmoittaneet toimintojen supistamisesta ja irtisanomisista. Taantuman seurauksena mainostulot ja varsinkin sanomalehtien ilmoitusmyynti ovat kääntyneet laskuun. Samalla sanomalehtien levikkien ennustetaan laskevan, koska uutisten lukeminen netistä kasvattaa jatkuvasti suosiotaan varsinkin nuorten keskuudessa.
Alma Media ja Sanoma-konserni ovat Suomen Tietotoimiston STT:n suurimmat omistajat ja asiakkaat.