Euroopan unioni otti jälleen päättyneellä viikolla roolia kuluttajien etujen vartijana. Se rankaisi internetin jättiläisiin kuuluvaa Googlea 2,4 miljardin euron seuraamusmaksulla määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.
Yhdysvaltalainen Google on opittu tuntemaan hakukoneensa ohella muistakin innovatiivisista tuotteistaan, joita kuluttaja voi käyttää maksutta. Tulonsa yhtiö hankkii ennen kaikkea mainoksista.
Nettihauissa Googlen markkinaosuus Euroopassa on noin 95 prosenttia. Näihin asemiin yhtiö pääsi sillä, että sen hakutoiminto osoittautui markkinoille tultuaan nopeaksi, kattavaksi ja luotettavaksi.
Kun toisessa vaakakupissa on ollut mahdollisuus kasvattaa tuloja lisämiljardeilla, Google on alkanut antaa periksi keskeisistä periaatteista, hakutulosten luotettavuudesta ja tasapuolisuudesta.
EU määräsi Googlelle jättirapsut siksi, että yhtiö on 13 Euroopan maassa ohjannut verkkohakunsa käyttäjiä kilpailusääntöjen vastaisesti omaan hintavertailupalveluunsa. Samalla yhtiö on jättänyt hakutuloksissa tarkoituksellisesti pimentoon muita hintavertailusivustoja.
Googlen seuraamusmaksu on lajissaan tähän asti suurin, mutta netin ja teknoalan jättitoimijoita EU on kurittanut aiemminkin. Vajaa vuosi sitten unioni määräsi Irlannin perimään yhdysvaltalaiselta Applelta yli 13 miljardin euron edestä maksamatta jääneitä veroja. Taloudellisia seuraamuksia on määrätty myös esimerkiksi Microsoftille, Facebookille ja prosessorivalmistajien ykköselle Intelille.
Tanskalaisen kilpailukomissaarin Margrethe Vestagerin johdolla EU:ssa tehtyjen tutkimusten ja sanktiointipäätöksen pitäisi johtaa siihen, että vastedes eurooppalaiskuluttajien Googlen kautta tekemät hintavertailukyselyt näyttävät luotettavampia tietoja.
Kiinnostavaa tapauksessa on se, että tarvitaan ilmeisesti jo unionin kokoisia toimijoita, kun Googlen tapaisten jättiläisten toimintamalleja halutaan oikaista.
EU:n erävoitosta huolimatta jättien vaikutusvallan kasvulle ei näy loppua. Samana päivänä, kun EU:n komissio päätti seuraamusmaksusta, Facebook kertoi, että sen sivustolla käyvien ihmisten määrä on noussut kahteen miljardiin.
Tämän valtavan tavoittavuuden takia ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisia ovat esimerkiksi Facebookin julkaisukäytännöt: millainen informaatio palvelussa pääsee leviämään, kuka levittämään tietoa ja mikä tieto jää yhtiön seulaan.
Muutaman viime vuoden aikana on alettu puhua nettimaailman GAFA-ilmiöstä, eikä myönteisessä mielessä. Termin kirjaimet tulevat sanoista Google, Apple, Facebook ja Amazon, kaikki verkkomaailman suuryrityksiä Yhdysvalloista.
Halutessaan etenkin Google ja Facebook pystyvät toimintatapojensa ja julkaisuratkaisujensa kautta vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jopa vaaleihin. Siksi viranomaisten on pidettävä huoli, että yrityksille jää yhteiskunnan näkökulmasta edelleenkin luotettavan rengin, ei isännän tai vänkärin roolia.