Center for Internet Excellence on yksi viidestä Oulun valitusta painopistealueesta, joilla pyritään pitämään alue maailmanluokan osaamiskeskittymänä.
Keskus avataan elokuussa ja sisustaminen on vielä kesken: keskus perustettiin Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan Snellmania-kirjaston tiloihin. Tällä hetkellä keskuksessa työskentelee vain muutama henkilö, mutta aikanaan keskus voi työllistää projektiluontoisesti 100-200 asiantuntijaa.
"Pyrimme pitämään tilan avoimena, jolloin asiantuntijoiden ideat saavat tilaa konkreettisestikin. Lisäarvoa syntyy, kun älykkäät ja eritaustaiset ihmiset saadaan samaan tilaan, ikään kuin oman poteronsa ulkopuolelle", keskuksen johtaja Heikki Huomo sanoo.
CIE:ssä ei tutkita verkkoa perinteisestä näkökulmasta eli teknologian kannalta.
"Tarkoitus ei ole tutkia esimerkiksi tiedonsiirtoprotokollia, vaan pitää tutkimus lähellä kuluttajaa ja palveluja ja sitä kautta bisneksen ytimessä", Huomo selvittää.
Eräs keino kohdistaa tutkimus kuluttajiin on living lab
-periaate. Kyse on siitä, että tutkimusprojekteissa käytetään kadunmiehiä ja -naisia koekäyttäjinä, mikä on oululaisille tuttua esimerkiksi älypuhelinten NFC-kosketusteknologian tutkimushankkeista.
Oulun avoin kaupunkiverkko pan-Oulu ja esimerkiksi Octopus-tutkimusverkko mahdollistavat tällaisen lähestymistavan ja ovat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ilmiö, Huomo sanoo.
Älkää tuijottako kuluttajaa
Kaupallistaminen yhdistyy keskuksessa huippututkimukseen. Innovaatiot pyritään jalostamaan omiksi prosesseikseen, ja idean keksijä saa tuekseen kaupallistamiseen erikoistuneen ammattimaisen tiimin.
"Tutkijasta ei tule välttämättä parasta liikemiestä, vaikka hän olisikin teknologian suhteen suvereeni. Tarkoitus on saada parhaat verkostot aikaiseksi ja hakea niistä lisäarvoa", Huomo kiteyttää.
Tutkimuksen ja kaupallistamisen yhdistäminen on erinomainen lähtökohta uuden Center for Internet Excellence
-tutkimuskeskuksen johtajalle. Keskuksessa on tarkoitus tutkia internetin käyttöä ja hyödyntämistä. On tärkeää ymmärtää internetin lainalaisuuksia, jotka voivat tuntua esimerkiksi teleoperaattoreista käsittämättömältä.
"Teleoperaattori voi ihmetellä vaikkapa ilmaisia Skype-puheluja. Missä siinä on bisnestä? On kuitenkin katsottava tavallaan kuluttajan tuolle puolen esimerkiksi Googlen tavoin. Kuka saa kuluttajasta muille myytävää informaatiota, kuka takaa, että asiakkaat löytävät yrityksen?" Huomo pohtii.
Nopeus on
aina valttia
Huomon mukaan ei ole yllätys, että internetin ylätasolla ei ole eurooppalaisia yrityksiä. Infrastruktuuri- ja operaattoritasolla on eurooppalaisia toimintoja, mutta palvelut kuten Google, YouTube tai Facebook ovat amerikkalaisia.
"Perinteisesti ajatellaan niin sanottua vesiputousmallia tuotekehityksessä. Tutkimusta sovelletaan tuotekehitykseen ja lopulta saadaan tuote markkinoille. Niin sanottu kehämalli puolestaan liittyy olennaisesti internet-maailmaan."
Kehämallissa innovoidaan, tuetaan, kokeillaan, implementoidaan, opitaan virheistä ja parannetaan.
"Pyritään pääsemään nopeisiin sykleihin ja nopeaan korjausprosessiin esimerkiksi tuotekehityksessä. Pitää siirtyä pelkästä innovaatiosta yhdistelevään ajattelutapaan, koko ajan täytyy miettiä kuka saa lisäarvoa ja millä lailla", Huomo summaa.