Netalla on vauhtia kuin for­mu­lal­la

Urheiluselostajan painajainen: ylivieskalainen Hannu Männistö ja hänen koiransa Neta agilityradalla tekemä

Neta hyppää renkaan läpi ja kiitää seuraavalle esteelle. Ohjaajana toimivalla Hannu Männistöllä on täysi työ pysyä koiran vauhdissa ja ehtiä ohjaamaan sitä.
Neta hyppää renkaan läpi ja kiitää seuraavalle esteelle. Ohjaajana toimivalla Hannu Männistöllä on täysi työ pysyä koiran vauhdissa ja ehtiä ohjaamaan sitä.

Urheiluselostajan painajainen: ylivieskalainen Hannu Männistö ja hänen koiransa Neta agilityradalla tekemässä huippusuoritusta.

Vauhti on niin hurja, että kieli olisi selostuskopissa solmussa itse Antero Mertarannallakin.

Silti Männistö on sitä mieltä, että vauhti on juuri sopiva.

"Minun ja Netan vauhdit sopivat hyvin yhteen. Nopeampiakin koiria agilitykisoissa on, mutta niiden kanssa voi tulla ongelmaksi se, että niitä ei ehdi enää ohjata", Männistö valottaa.

Puomi, pujottelu ja rengas sujahtavat Suomen maajoukkueeseen päässeeltä kaksikolta taakse vilauksessa. Suorituksen jälkeen kummatkin vaikuttavat hengästyneiltä, Männistö ehkä enemmän.

"Hiki tässä tulee, kuntoa tarvitaan. Se on osittain tämän lajin suola, että tässä saa
liikuntaa."

Mutta mitä tämä agility oikein on ja kuinka siinä kilpaillaan?

Pelkistetysti: Koiralle on rakennettu esterata, joka yritetään juosta läpi mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Koira juoksee esteet, isäntä kulkee vieressä ja ohjaa äänellään ja liikkeillään koiran oikeille esteille.

"Minä ohjaan hyvin paljon liikkeellä", Männistö kertoo.

Kooikerhondje-rotuinen Neta lukee Männistön ohjausta ja nelistää esteeltä toiselle innosta haukkuen.

"Sen näkee, että koira nauttii. Ei tätä pystyisi harrastamaankaan, jos koira ei tästä pitäisi."

Männistön into agilityyn alkoi hänen ensimmäisen koiransa kanssa.

"Minulla oli noin kymmenen vuotta sitten novascotiannoutaja, jonka kanssa menimme agilitykurssille. Siinä vaiheessa en tiennyt lajista mitään. Minä ja koira tykkäsimme lajista, jossa on vauhtia."

Laji oli niin mieluisa, että kipinä on kantanut agilityyn toisenkin koiran kanssa. Seitsemänvuotias Neta on kehittynyt hiljalleen vuosia jatkuneen harjoittelun ansiosta.

"On treenattu ja hiljalleen alettu pärjäämään. En ikinä ajatellut, että voimme päästä maajoukkueeseen asti. Suomessa on niin kova taso, että jo maajoukkueeseen pääsy on hieno
saavutus."

"Ulkopuolisesta tämä touhu saattaa näyttää helpolta, mutta on kova työ saada homma
toimimaan."

Männistöllä on harjoitusrata kotonaan. Talvisaikaan harjoitukset ovat sisällä maneesissa.

Neta ja Männistö harjoittelevat talvikaudella kerran tai pari viikossa. Kisojen lähestyessä harjoituksia voi olla kolmekin viikossa. Lisäksi koiran elämään kuuluvat muut normaalit aktiviteetit, lenkkeily ja lihashuolto.

"Meillä on maajoukkueessa oma fysioterapeutti, joka käy koirat läpi."

Neta ja Männistö jatkavat harjoituksiaan. Tähtäimessä ovat Pohjoismaiden mestaruuskisat, jotka käydään Tanskassa puolentoista viikon kuluttua.

www.kaleva.fi

Ilmoita asiavirheestä