Sinä jouluna tuttava halusi ilahduttaa.
Hän soitti ovikelloa ja toivotti hyvää joulua paketti kourassaan.
Sen pitkulainen muoto oli kaikille tuttu. Se oli lahja, joka oli kaikkea muuta kuin tervetullut, vaikka isä otti sen silmät tyytyväisyydestä kiiluen vastaan.
Se sähköisti äidin ja lapset. Se toi sydämiin hetki hetkeltä voimistuvan ahdistuksen ja pelon.
Kun aattoiltana lapset availivat pakettejaan, isä korkkasi rehvakkaasti omansa. Pitäähän sitä tottakai saatua lahjaa maistella.
Tuhti humala toi tutut piirteet esiin. Isä hermostui mitättömyyksistä ja hakkasi äidin. Joululaulujen sijaan lapset kuuntelivat raivoa, mäiskettä, ryminää ja kauhunsekaista huutoa.
Kuusi sentään säilyi pystyssä. Sillä kertaa.
Joka joulu viinakaupan ovenkahvaa vedetään tiuhaan tahtiin. Alko on arvioinut, että tänä vuonna myynti kasvaa joulua edeltävän kahden viikon aikana lähes 90 prosenttia eli noin 3,4 miljoonaa litraa.
Monet pitkäripaisen asiakkaista ostavat alkoholia lahjaksi. Tutuille ja yhteistyökumppaneille hankitaan etenkin häävimpiä juomia. Esimerkiksi yli 17 euroa maksavien punaviinien myynti kasvaa jouluna noin 445 prosenttia ja laadukkaampien konjakkien myynti yli kahdeksankertaistuu.
Nuo lahjat saisivat jäädä hyllyyn tai ostajansa juotavaksi. Alkoholi on joululahjoista kaikkein viheliäin. Viinapullon antaja ei voi koskaan varmuudella tietää, onko se saajansa perheessä toivottu vai pelätty paketti.
Parhaimmissa tapauksissa nestemäinen käärö on mitä onnistunein joululahja, mutta pahimmillaan vaikutus on päinvastainen. Laatuviinikin muuttuu mustaksi silmäksi vääriin käsiin joutuessaan.
Näissä perheissä joulu on toisenlainen juhla. Se on vuodenaika, joka pelottaa lähestyessään ja jonka synkimmät päivät muistaa loppuiän. Näissä perheissä joulun monet vapaapäivät tuntuvat tuskaisen pitkiltä ja arjen koittaminen on valtaisa helpotus.
Näissä perheissä viina on ilman yllätyslahjojakin osa joulua. Niissä hankitaan juotavaa juhlapäivien ratoksi joka tapauksessa. Yllättävän pullolahjan tullen suunniteltua useampi päivä on kostea. Tai yksi jouluilloista on läpimärkä.
Kun keskikaljaa, carilloja ja pöytäviinoja kittaamaan tottunut mies juo lahjaksi saamaansa laatukonjakin, hurahtaa nuppi tavallista herkemmin sekaisin. Samanlainen lopputulos on lahjaviinillä.
Viinamäen miehet eivät tyydy lasillisen tai kahden maisteluun, vaan kurkkuun kaadetaan koko pullo ja tämän jälkeen lähdetään kaivelemaan omia viinavarastoja.
Jos hyvin käy, ryypiskelijä sammuu jo alkuillasta. Mutta jos hän on jotenkuten tolpillaan, voi puoliso joutua nyrkin alle. Tai lapset.
Ensi- ja turvakotien liitto muistuttaa, että suurin osa sen turvakodeista päivystää ympäri vuorokauden ja auttaa perheväkivallan uhreja myös joulun pyhinä. Niihin saa ja kannattaa hakeutua tarpeen tullen, mutta moni sinnittelee viimeiseen asti kotona väkivallasta tai sen uhasta huolimatta.
Kuka nyt jouluna haluaisi kotoaan lähteä.
Tai uskaltaisi.
Tai rohkenisi hälyttää virkavallan hätiin.
Lopputuloksena kun voi olla se, että joutuu pieksetyksi kahta kauheammin. Oppiipahan olemaan sotkematta ulkopuolisia kodin sisäisiin asioihin. Umpeen muurautuvat silmät, ruhjeet ja mustelmat parannellaan visusti neljän seinän sisällä.
Koska tämänkaltainen todellisuus on kipeää realismia joissakin suomalaisperheissä, on parempi jättää nestemäiset lahjat ostamatta.
Riski hyvää tarkoittavan viinapaketin vääränlaiseen tarkoitukseen päätymisestä on olemassa eikä sitä kannata ottaa.
Varmemmin joulumielen saa antamalla toisenlaisia lahjoja, jotka ilahduttavat koko perhettä.