Nepalin ku­nin­kaal­ta vietiin valtaa

Nepal astui torstaina uuden askeleen kohti demokratiaa, kun parlamentti päätti vähentää kuninkaan valtaoikeuksia. Myös armeija siirrettiin pois kuninkaan hallinnasta.

Kuningas Gyanendralta ollaan riisumassa muun muassa armeijan ylipäällikkyys.
Kuningas Gyanendralta ollaan riisumassa muun muassa armeijan ylipäällikkyys.

Nepal astui torstaina uuden askeleen kohti demokratiaa, kun parlamentti päätti vähentää kuninkaan valtaoikeuksia. Myös armeija siirrettiin pois kuninkaan hallinnasta.

Uusi merkittävä käänne Nepalin historiassa oli myös päätös, jonka mukaan maailman ainoa hinduvaltio muutettiin maallistuneeksi valtioksi.

Pääministeri Girija Prasad Koirala esitteli parlamentille esityksensä poliittisista uudistuksista. Parlamentti äänesti ehdotuksista, jotka hyväksyttiin yksimielisesti.

"Yhtään ei-ääntä ei annettu ehdotusta vastaan, joten julistan ehdotuksen hyväksytyksi yksimielisesti", sanoi parlamentin puhemies Subhas Nemwang.

Kuninkaan vallan supistaminen oli viime kuussa pidettyjen demokratiaa vaatineiden mielenosoitusten tärkein vaatimus. Kuningas Gyanendra joutui mielenosoittajien painostuksesta lopulta kutsumaan hajottamansa parlamentin uudelleen koolle ja luovuttamaan hallitusvallan takaisin monipuoluehallitukselle.

Kuninkaalta riisutaan hänen virallinen tittelinsä armeijan ylipäällikkönä ja armeija siirretään parlamentin hallintoon. Armeijan nimi muuttuu Nepalin kuninkaallisesta armeijasta Nepalin kansalliseksi armeijaksi.



Verolle ja oikeustoimikelpoiseksi


Kuningas aiotaan laittaa myös verolle. Hänet voidaan myös saattaa toimistaan vastuuseen oikeudessa. Oikeustoimikelpoiseksi asettaminen saattaa heijastella vaatimuksia, joiden mukaan Gyanendra pitäisi viedä valtakunnanoikeuteen vastaamaan teoistaan.

"Se heijastelee kansan haluja ja uhrauksia, joita marttyyriksi joutunut kansa on tehnyt tämän liikehdinnän aikana", Koirala sanoi lakimuutoksesta.

"Nyt kukaan ei uskalla aliarvioida tätä. Vetoan kansaan, jotta he pysyisivät varuillaan ja nousisivat ketä tahansa tätä aliarvioivaa ja tähän sekaantumaan pyrkivää vastaan", Koirala jatkoi, suunnaten peitetyn uhkauksen kuninkaan suuntaan.

Ongelmana lainmuutoksessa on se, että voimaan tuleminen vaatii kuninkaan hyväksymään muutokset. Epäilijöiden mukaan kuningas tuskin tulee tätä tekemään. Jotkut poliitikot kuitenkin katsovat, että kuninkaan hyväksyntää ei enää tarvita, koska häneltä on jo viety valtaoikeudet kansan ja parlamentin päätöksellä.

Ilmoita asiavirheestä