Iin kunnan päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan palveluista elinkeinostrategiatyön yhteydessä löydetyt pahat aukot on asiantuntijan mukaan paikattavissa tavoitteellisella kaavoituksella.
"Löydöksen" perusteella tehty ja Iin Micropoliksessa tiistaina julkistettu selvitys kartoitti näet ongelman syyksi liian niukat sekä pienessä kunnassa samalla hajallaan sijaitsevat kaupan neliöt.
Selvitys sisältää vaihtoehtoiset esitykset, läntisen ja itäisen vaihtoehdon, julkisivuiltaan nelostielle avautuvista uusista kaupan keskittymistä.
Kunnan teettämä selvitys ajoittuu sopivasti yksiin tiehallinnon tämän vuoden suunnitelmien kanssa. Se rakentaa Iin kunnan halkoman nelostien kahteen risteykseen jo vuosia odotetut liikenneympyrät.
Kaupan kehitys
takunnut Iissä
Iin kunnan kaupan palvelujen kehittämisselvityksen tehneen liikkeenjohdon asiantuntijan Jukka Vitikan näkemysten mukaan Iissä tarvitaan runsaasti uusia päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan neliöitä erityisesti Ouluun virtaavan ostovoiman patoamiseksi.
Näyttävästi nelostielle näkyvien kaupan neliöiden rakentamista Vitikka esittää myös päivittäin tuhansien nelostiellä kulkevien houkuttimiksi.
Aiemmin Vitikka on osallistunut muun muassa Oulunsalossa ja Kiimingissä kaupan palvelujen kehittämistyöhön. Hänen Iissä tekemiin havaintoihin perustuvat ehdotukset vaikuttavat Iilaakson Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtajasta Ari Alatossavasta kiinnostavilta.
"Elinkeinostrategiaa laatiessamme huomasimme toimialoista teollisuuden ja rakentamisen edistyneen kunnassa hyvin, mutta vähittäiskaupan kehityksen taas takkuavan." Solmu nähtiin Alatossavan mukaan niin tiukaksi, että se päätettiin avata kunnolla Oulunkaaren seutukunnan rahoittaman projektin avulla.
Kaupan alan vankan kokemuksen omaava Vitikka on muokannut nelostien kummallekin puolelelle soveltuvan ehdotuksen.
Kumpikin niistä sisältää esityksen neliöiden kaavoittamisesta kunnollisen kokoiselle päivittätavaramarketille sekä tilaa vievälle erikoistavarakaupalle. Läntiseen vaihtoehtoon Vitikka on sijoittanut myös nykyaikaisen liikenneaseman, vaikka naapurissa sijaitseekin suorituskyvyltään kuulu huoltoasema.
Kumpaankin vaihtoehtoon sisältyy vahva suositus torin seudun kaupallisten palvelujen kehittämiseksi.
Kehittyvä kauppa
patoaisi rahaa Iihin
Esityksensä Vitikka nojaa siihen, ettei kaupan kehittymismahdollisuudet vastaa hänestä nykyisellään kunnan kehitysnäkymiä.
Suhteessa väestöön Iissä on vähän kaupan neliöitä ja siksi myynti kutakin kaupan neliötä kohti korkea, on Vitikka selvittänyt. Kuluttajan kannalta nykyneliöllä kaupan kilpailu toimii Iissä heikosti.
Niukat neliöt pitävät hintoja korkealla ja valuttavat Vitikan mukaan myös kunnasta ostovoimaa lähinnä Ouluun.
Väestöennusteiden mukaan Ii on 2020 jo yli 8 000 asukkaan kunta. Iin, Yli-Iin ja Kuivaniemen yhteisen päivittäistavarakaupan ostovoiman Vitikka laskee nousevan samana aikana nykyisestä 24 miljoonasta eurosta 32 euroon. Ellei kaupan palvelujen kehittymistä Iissä edistetä lisääntyvästä ostovoimasta yhä suurempi potti valuu Ouluun.
Myös nelostien kulkijoita napattavissa olevia euroja jää silloin poimimatta, Vitikka perustelee esitystään.