Nelostien parantaminen alkaa Oulujoen sillalta ja sen molemmista päistä. Oulujoen ylittävälle osuudelle, Kontinkankaan ja Laanilan eritasoliittymien välille on tarkoitus rakentaa kolmannet kaistat jo urakan ensimmäisessä vaiheessa eli vuoteen 2015 mennessä. Myös molemmille mainituille eritasoliittymille on luvassa remontti.
"Kolmannet kaistat koko Kempeleen ja Kellon välille ovat pitkän aikavälin tavoitteita", määrittelee liikennejärjestelmävastaava Risto Leppänen Oulun tiepiiristä.
Juuri valmistuneessa valtatie 4:n eli Pohjantien yleissuunnitelmassa esitetään 3+3-kaistaista kaupunkimoottoritietä Kempeleen-Pateniemen eritasoliittymien välille vasta hankkeen toiseen vaiheessa, jonka on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä.
Leppänen muistuttaa kuitenkin kaiken riippuvan rahoituksesta. Hallitus on linjannut toimikautensa isot liikennehankkeet, joihin tämä ei kuulu.
"Oulun ja Kemin väli jäi odottamaan seuraavaa hallituskautta, eli Pohjantiekin kuuluu näillä näkymin aikaisintaan vuoden 2011 jälkeen aloitettaviin hankkeisiin", Leppänen toteaa.
Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 52 miljoonaa euroa, toisen vaiheen 53 miljoonaa euroa. Oulujoen ylityksen lisäksi rahaa vievät ykkösvaiheessa etenkin Zatelliitin ja Pateniemen eritasoliittymät. Zatelliitin liittymä on kokonaan uusi ja Pateniemessä kustannuksia nostavat Ritaporin kauppakeskittymän edellyttämät laajennukset.
Leppänen huomauttaa, että Zatelliitin liittymän rakentamisesta vastaa Kempeleen kunta ja Ritaporin vaatimista töistä Oulun kaupunki.
Näiden vähennysten jälkeen Oulun tiepiiri on esittänyt ohjelmiin vajaan 40 miljoonan euron rahoitusta osana osana Oulu-Kemi-yhteysvälin kehittämistä.
Siihen asti mennään ilman isompia lisärahoja.
"Perustienpidon rahoituksellakin saadaan jotain pieniä parannuksia tehtyä", Leppänen muistuttaa.
Esimerkkinä ovat valo-ohjaukset ramppien päihin tai vapaan oikealle kääntymisen mahdollistavat lisäkaistat. Muun muassa Lintulan eritasoliittymää on kohennettu tällaisilla lisäyksillä.
Myös nopeiden joukkoliikenneyhteyksien rakentaminen kuuluu ensimmäisen vaiheen töihin. Eritasoliittymiin on suunniteltu pysäkkejä, joihin olisi hyvät yhteydet ympäröiviltä asunto- ja työpaikka-alueilta.
Väkeä työmatkabusseihin ainakin luulisi riittävän, sillä liikenne Pohjantiellä ei osoita vähenemisen merkkejä.
"Liikenteen kasvu on 2000-luvulla ollut keskimäärin 3-5 prosentin luokkaa vuodessa. Koska Oulun kasvusuunnat tukeutuvat moottoritiehen, liikenne tulee vain kasvamaan", Leppänen huomauttaa.
Vuoteen 2030 on aikaa ja moni asia ehtii muuttua. Jos bensan hinta nousee ja ruuhkat edelleen kasvavat, Pohjantielle voi syntyä aidosti toimiva nopea joukkoliikenne työmatkalaisille.
"Kukapa tietää, vaikka niitä kolmansia kaistoja ei koko välille silloin tarvittaisikaan", Leppänen pohtii.