Nelmin-Nos, Nenetsia Nenetsian pääkaupungista Narjan-Marista on jokilaivayhteys Nelmin-Nosin alkuasukaskylään, joka on jokivarren viimeinen taajama ennen Jäämerta. Laiva taittaa 65 kilometrin matkan Petshorajokea alavirtaan kolmessa tunnissa.
Petshora on tundraa halkova elämänvirta, jota pitkin kuljetaan mm. hiiltä ja puutavaraa Komin tasavallasta Nenetsiaan. Maisemassa ei ole minkäänlaisia kiintopisteitä, vain loppumaton tundra. Tällaisia jokia ei Pohjoismaissa ole.
Nelmin-Nos erottuu jo kaukaa, sillä taajama on rakennettu ilmeisesti Nenetsian ainoalle kukkulalle. Laivan kannelta kylä näyttää maalaukselliselta ja salaperäiseltä.
Satamassa yksityiskohdat alkavat paljastua: yksi Euroopan kaukaisimmista kylistä on omalla tavallaan kaunis, mutta samalla rutiköyhä.
Poromiehiä ja joutomiehiä
Tuhannen asukkaan Nelmin-Nos perustettiin vuonna 1937 porokolhoosin keskuskyläksi. Nykyäänkin suurin osa asukkaista saa suoraan tai välillisesti tulonsa poronhoidosta. Lisäksi kylän hallinnossa toimii virkamiehiä, opettajia, sairaanhoitajia ja jopa miliisi.
Nelmin-Nosissa on päiväkoti, koulu, kirjasto, kulttuuritalo ja "ambulatorija", jossa paikataan pintanaarmuja. Vakavammin loukkaantuneille joudutaan tilaamaan helikopteri Narjan-Marista.
Kylän asukkaista yli 90 prosenttia on nenetsejä. Sähköt on ja televisiokin näkyy, mutta kännykkäyhteys puuttuu. Talvella kylään kuljetaan jäätietä pitkin.
Taloja lämmitetään hiilillä ja puulla, mutta koska tundralla ei kasva puita, rahdataan puutavara laivalla Komin tasavallasta.
Porokolhoosi on nykyään osuuskunta, joka omistaa suurimman osan poroista. Poronhoitajilla on myös yksityisiä poroja.
Nelmin-Nosissa poromiesten perheet asuvat kylässä ja miehet jutaavat tundralla kuukauden kerrallaan ja palaavat sitten kotiin. Poroleiri toimii siis kahdessa vuorossa. Teurastettavat porot ajetaan talvisin Narjan-Mariin ja myydään paikalliseen lihatehtaaseen.
Pitkistä etäisyyksistä ja hankalista kulkuyhteyksistä johtuen poroelinkeino kannattaa huonosti tai on raskaasti tappiollista.
Kehno taloudellinen tilanne näkyy myös Nelmin-Nosin kylässä. Työttömyysprosentti on korkea, ja kylässä on suuria sosiaalisia ongelmia. Alkoholia käytetään runsaasti, ja lähes kaikki vastaantulevat keski-ikäiset miehet näyttävät olevan juovuksissa. Pienellä työttömyyskorvauksella elävät nenetsit valmistavat kylässä samogonkaa eli pontikkaa. Myös monilla nenetsinaisilla on alkoholiongelma.
Tundralle vai öljykentälle?
Rouva Aleksandra Nogotysaja asuu vaatimattomassa hirsimökissä kylän keskustassa. Samassa talossa asuvat myös poika vaimoineen ja pojanpojat Kolja ja Zhenja. Nogotysajan mies on kuollut.
Nelmin-Nosissa syntynyt Nogotysaja sanoo viettäneensä nuoruutensa tundralla ja muuttaneensa myöhemmin kylään, jossa hän työskenteli sairastuvalla. Hänen mukaansa Neuvostoliiton aikana moni asia oli paremmin - nykyään tavaroiden hintataso on korkea pieniin palkkoihin ja eläkkeisiin verrattuna.
- On kuitenkin turha ruikuttaa ja haikailla takaisin vanhoja aikoja.
Rouva tietää jo, ettei hänen pojanpojistaan tule poromiehiä, koska nämä ovat viettäneet lapsuutensa kylässä eikä tundralla. Rahakkaampi vaihtoehto olisi pyrkiä öljykentälle öljymieheksi.
- Venäläiset eivät kuitenkaan mielellään palkkaa nenetsejä töihin, väittää Nogotysaja.
Venäläisten mielestä nenetsien työkuri ei ole paras mahdollinen. Kun esimerkiksi kalastussesonki alkaa, kukaan ei kuulemma mene arkityöhönsä, vaan kaikki karkaavat töistä Petshorajoelle.
Nelmin-Nos muuten on saanut nimensä nelma-kalasta, jota joesta pyydetään. Vaikeuksista huolimatta ei kylä ole täysin toivoton tapaus. Kulttuuria harrastetaan ahkerasti ja Nelmin-Nosissa toimii korkeatasoinen laulu- ja tanssiyhtye Maimbava (Ilo), joka on julkaissut levyjä ja vieraillut Suomessakin.
Rakenteilla on myös muutama uusi hirsitalo, ja nuoret miehet ahkeroivat kantamalla hirsiä kylän ainoan kuorma-auton lavalle. Raitilla tulee vastaan iloisia nuoria naisia, jotka ovat tulleet syntymäkyläänsä viettämään kesää. He sanovat rakastavansa kyläänsä, mutta toteavat samalla realistisesti, ettei heidän tulevaisuutensa ole siellä. Niinpä naiset ovatkin lähteneet opiskelemaan Narjan-Marin, Arkangelin ja Pietarin korkeakouluihin.
Kuvatekstit juttuun Nelmin-Nosin kylästä. Valokuvaajat: Kuva 1: Martti Kiuru Kuvat 2 ja 3 : Aleksandr Belenki
Kuva 1. Nelmin-Nosin kylää ja suurenmoinen Petshorajoki. Joen rannalla hylättyjä aluksia.
Kuva 2. Rouva Aleksandra Nogotysaja sekä pojanpojat Kolja ja Zhenja.
Kuva 3. Nenetsinainen on tyylikkyydessään omaa luokkaansa.