Inarin Nellimissä pitkään velloneeseen hakkuukiistaan haetaan ratkaisua oikeusteitse. Nellimin tokkakunta valmistelee parhaillaan kannetta Metsähallituksen haastamiseksi oikeuteen.
Inarin paliskuntien yhteistyöryhmän jäsen, poromies Outi Jääskö kertoi maanantaina Helsingissä pidetyssä Saamelaisten oikeudet ja metsätalouden vaikutus poronhoitoon -seminaarissa ratkaisun hakemisen oikeusteitse olevan tuloksettomien neuvottelujen jälkeen viimeinen vaihtoehto.
Nellimin tokkakunta on valmistellut kannetta viime syksystä lähtien. Jääskö ei osaa sanoa, millä aikataululla asia etenee oikeuskäsittelyyn saakka.
"Se vaatii valtavasti työtä, koska tutkimustieto hakkuiden vaikutuksista poronhoitoon on niin hajallaan. Myös poromiehillä on paljon tutkimustiedon veroista laajaa ja syvällistä tietoa asiasta, mutta sitä on vaikea saada heistä irti", hän toteaa.
Nellimin tokkakunnan tavoitteena on osoittaa Metsähallituksen hakkuiden aiheuttaneen poronhoidolle huomattavaa haittaa. Poronhoitolaki sanoo, että poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle.
"Tämä on viimeinen keino. Koska Metsähallitus on valtion liikelaitos, sen toiminnan voi kyseenalaistaa vain oikeusteitse", Outi Jääskö korostaa.
Oikeusministeriöllä vastuu neuvotteluista
Metsähallituksen Ylä-Lapin metsätalouspäällikkö Pertti Heikkuri kummeksuu Nellimin tokkakunnan aikeita ja väitteitä siitä, että asian ratkaiseminen neuvotteluteitse on mahdotonta. Heikkuri huomauttaa, että tokkakunnalla ei ole olemassa asiassa minkäänlaista virallista asemaa.
"Inarin paliskunta on se virallinen elin, ja Nellimin tokkakunta on vain osa sitä. Olemme pitäneet Inarin paliskuntaan hyvin tiivistä yhteyttä. Siinä, että nyt yhden tokkakunnan osuus on nostettu tällä tavalla esille, on varmasti ihan omat taustansa", hän sanoo.
Seminaaria seuranneen Vihreän liiton varapuheenjohtajan, kansanedustaja Anni Sinnemäen mielestä valtio ei ole tehnyt kaikkea tilanteen hoitamiseksi kuntoon neuvotteluprosessilla. Hän olisi toivonut erityisesti oikeusministeriön ottavan asiassa enemmän vastuuta.
"Joitakin ratkaisuyrityksiä on ollut, mutta ne ovat olleet ponnettomia. Tällaisen kiistan ratkaisu vaatii paljon vaivaa, siitä on hyvä esimerkki Norjasta. Suomessa puuttuu perusmekanismit neuvotella kompromisseista, ja valtiovallan vastuu on siinä, ettei ole toimivia prosesseja tällaisiin tilanteisiin", toteaa Sinnemäki.
Hän korostaa ihmisillä olevan oikeus haastaa kiistan toinen osapuoli oikeuteen, jos se tuntuu ainoalta mahdolliselta ratkaisulta. Tässä vaiheessa kiistaa Sinnemäki pitää ongelmana sitä, että tilanne on jo niin tulehtunut, että sitä tuskin voidaan enää hyvässä hengessä ratkaista.
Maaoikeuskysymys odottaa ratkaisua
Anni Sinnemäki teki viime joulukuussa eduskunnassa toimenpidealoitteen saamelaisten maaoikeuskysymyksen ratkaisemisesta ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioimisesta Suomessa. Hän arvelee, että alkuperäiskansasopimuksen ratifioimattomuus on osaltaan syynä siihen, että Ylä-Lapin hakkuukiistoihin ei ole valtion taholta haettu täydellä teholla ratkaisua.
Saamelaisseminaarissa puhunut yksikönpäällikkö Johanna Suurpää ulkoministeriöstä sanoo ILO:n sopimuksen ratifioinnin olevan edelleen pitkän tähtäimen tavoite Suomessa.
"Tavoite on, että Suomi voisi sen sopimuksen ratifioida. Aikataulua en sille pysty kuitenkaan vieläkään antamaan", Suurpää toteaa.