Oululaisen nelilapsisen yksinhuoltajaäidin 14-vuotias tytär aloitti "peliuransa" 12-vuotiaana, aluksi upottamalla muutaman euron viikkorahansa kioskien peliautomaatteihin.
"Pelaaminen alkoi pikkuhiljaa, mutta paheni pian"; äiti kertoo. Tytön tilanne kärjistyi pian kavereilta lainaamiseen ja äidiltä, esimerkiksi talvivaatteita varten saatujen rahojen pelaamiseen. 90 euroa, joilla piti ostaa talvitakki- ja kengät, tyttö pelasi taivaan tuuliin. Erääseen ruokamarkettiin tyttö on saanut kaksi kertaa porttikiellonkin.
"Vartijat ovat ajaneet häntä siellä takaakin, kun hän on yrittänyt pelata siellä", äiti huokaa.
Äiti mielestä valvonta heikkoa
Pahimmilleen tilanne kääntyi, kun äiti huomasi tytön varastaneen hänen lompakostaan Visa electron -kortin - ja sitä myöten pankkitililtä 400 euroa rahaa.
"Olen pienituloinen, joten summa oli suuri", hän kertoo.
Rahoilla tyttö osti ässäarpoja, ja pelasi peliautomaatteja. 400 eurosta riitti peli-iloa noin kahdeksi tunniksi.
Äiti kokee, että esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen peliongelmaisille ja heidän läheisilleen tarkoitetusta puhelinpalvelu Peluurista ei heidän tapauksessaan ole apua, koska Peluuria ei ole kohdistettu nuorille liikapelaajille.
Mutta eniten hän kritisoi valvonnan puutetta.
"Ei tuon ikäinen pystyisi pelaamaan, jos pelejä valvottaisiin."
Apua päihdeasemalta ja perhekuntoutuksesta
Tyttö kävi hakemassa peliongelmiinsa apua Nuorten päihdeasema Redi 64:sta. Mutta ohjaajan vaihduttua toiseen hän luovutti.
Perhe on hakenut apua myös perhekuntoutuksesta. Alun perin sieltä haettiin apua, koska tytön ja äidin välit huonontuivat tytön peliriippuvuuden vuoksi.
Tulevaisuus ei toistaiseksi vaikuta kovin lohdulliselta.
"Vasta annoin tytölle euron kolikon, että kokeillaan, kauanko se säilyy. Kolikko säilyi seuraavaan päivään - ja upposi peliautomaattiin."
Maanlaajuinen tutkimus valmistumassa
Peluurin projektipäällikkö Tapio Jaakkolan mukaan suuri osa liikapelaavista nuorista on poikia. Suomessa on noin 65 000 peliongelmaiseksi luokiteltavaa ihmistä. Määrä on noin 1,5 prosenttia vuosittain noin kahdesta miljoonasta raha-automaatteja pelaavista ihmisistä.
Nuorten, alle 15-vuotiaiden liikapelaajien osuudesta ei toistaiseksi ole tilastotietoa, mutta esimerkiksi valtakunnalliseen peliongelmissa auttavaan puhelimeen, Peluuriin soittaneista alle 15 -vuotiaita oli viime vuonna viisi prosenttia, arvioi Jaakkola.
Yhteensä Peluuriissa vastattiin viime vuonna 1 361 puheluun. 15-18 -vuotiaiden soittoja tästä määrästä oli yhteensä 16 prosenttia.
Vaikka Raha-automaattiyhdistys on terävöittänyt nuorten pelivalvontaa, houkutus katsoa nuorten pelaamista sormien läpi on silti Jaakolan mielestä suuri.
Tämä johtuu Jaakkolan mielestä siitä, että eri yritykset, joiden tiloissa peliautomaatit ovat, saavat 17 prosenttia automaatin tuotosta. Jos yritys, esimerkiksi kioski tai huoltoasema, on kovinkin pieni, automaatin vaikutus yrityksen tuloihin voi olla suurikin. Kun tähän lisää nuorten ikäongelman - 14- ja 15 - vuotiaita kun on hankala erottaa toisistaan - vyyhti on valmis.
"Suomessa ei ole pakko edes aikuisen kantaa henkilöllisyyspapereita mukanaan", hän sanoo.
Vuodenvaihteen jälkeen valmistuu sosiaali- ja terveysministeriön tutkimus, jossa ensimmäistä kertaa maanlaajuisesti selvitetään myös alle 15 -vuotiaiden rahapelikäyttäytymistä. Ministeriön ylitarkastaja Kari Haavisto sanoo, että rahapelien ikärajoja ryhdytään säätämään lakiteitse, jos tutkimus antaa siihen aihetta.