"Omakotiasujat, jotka lämmittävät öljyllä, ovat nyt liipaisimella. Öljyyn liittyy paljon intohimoja ja tietämättömyyttä. Totta on, että öljy on fossiilinen polttoaine ja siitä tulee päästöjä, mutta päästöjä tulee muistakin lämmitysmuodoista, jopa paljon enemmän kuin öljystä", painottaa Öljyalan palvelukeskus Oy:n markkinointipäällikkö Eero Kourula.
Hän on huolestunut elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) puheista, joiden mukaan omakotitalojen öljylämmityksestä pitäisi päästä eroon. Hallitus on syksyllä tuomassa eduskuntaan ilmasto- ja energiapoliittisen selontekonsa, jossa puututtaneen myös öljylämmityksen kohtaloon.
Tällä hetkellä Suomessa lähes neljännesmiljoona omakotitaloa lämpiää öljyllä. Öljy- ja kaasualan keskusliiton arvion mukaan määrä tippuisi markkinalähtöisesti noin 200 000 taloon vuoteen 2020 mennessä.
"Kaikkien öljylämmitystalojen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on 2,5 prosenttia. Sähkölämmityksen päästöt ovat suuremmat kuin öljylämmityksen, koska sähköä tuotetaan myös hiilellä, turpeella tai hakkeella", muistuttaa Kourula.
Typen oksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöissä öljy pärjää hyvin suhteessa sähköön, kaukolämpöön, puuhun ja pellettilämmitykseen.
Suomi on sitoutunut EU:ssa siihen, että liikennepolttoaineisiin eli bensiiniin ja dieseliin lisätään uusiutuvista raaka-aineista tehtyjä biokomponentteja. Myös polttoöljyihin lisätään bio-osuutta. Öljy-yhtiöt Suomessa ovat asettaneet alan yhteisen tavoitteen, jonka mukaan jo ensi vuonna biopolttoöljyjen osuus lämmityspolttoöljyistä olisi kaksi prosenttia.
Rypsin käyttö myös eettinen kysymys
Rypsiä on tähän asti pidetty ruoka-aineena, mutta siitä saadaan myös bioöljyä, jota voidaan lisätä polttoöljyihin. Suomessa on kuitenkin liian vähän rypsipeltoja eikä kotimaista bioenergian tarvetta saada tyydytetyksi pelkästään rypsillä, siksi tänne tuodaan muun muassa palmuöljyä polttonesteiden bioraaka-aineeksi.
Eettinen kysymys on, mikä osuus esimerkiksi rypsistä pitäisi käyttää ruoan, esimerkiksi ruokaöljyn tuotantoon ja mikä osuus voi mennä polttoaineeksi autoille tai lämmitykseen taloille?
Öljy-ja kaasualan keskusliitto tutkii yhdessä öljy-yhtiöiden kanssa muun muassa sitä, miten ensimmäisen sukupolven rypsiöljy käyttäytyy lämmityksessä, mikä on sen säilyvyys ja miten se kestää kylmyyttä. Kokeilussa on kaikkiaan 30 omakotitaloa Etelä-Suomessa.
Osassa taloista kokeillaan biokomponenttina Neste Oilin valmistamaa toisen sukupolven biodieseliä.
Kourula arvioi, että esimerkiksi lämmitysöljyssä ensimmäisen sukupolven biokomponenttien osuus voi nousta kymmeneen prosenttiin ilman, että öljynpolttimeen tarvitsee tehdä mitään muutoksia. Toisen sukupolven biodieselin odotetaan toimivan 100-prosenttisenakin ilman muutoksia. Silloin öljylämmityksen niin sanottu ilmastotaakka alenisi vastaavasti.
Biokomponentit ovat jopa puolitoista-kaksi kertaa kalliimpia kuin perinteinen polttoöljy, joka nykyään maksaa noin euron litralta.
"Biokomponentit nostavat kaksiprosenttisena sentin, pari öljyn litrahintaa. Halvempaa biopolttoöljy ei ole. Vihreä ajatus tulee maksamaan, olipa lämmitysmuoto mikä tahansa", painottaa Kourula.
Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan lämmitysmuotojen kilpailutilanne uutta omakotitaloa suunnittelevien rakentajien keskuudessa kallistuu selkeästi sähkölämmityksen hyväksi. Sen osuus kaikista päälämmitystavoista on 41 prosenttia.
Sähkökin on menettänyt osuutta, sillä vuonna 2003 vielä 54 prosenttia suomalaisista valitsi sähkölämmityksen.
Suurin voittaja on maalämpö, jonka osuus on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut 28 prosenttiin. Se on toiseksi suosituin lämmitystapa sähkön jälkeen.
Öljylämmityksen valitsee yksi prosentti uusista talonrakentajista. Pellettilämmityksen osuus on kaksi prosenttia.
"Kuka pystyy sanomaan, mikä on oikea lämmitysmuoto. En jaksa uskoa pelletin markkinavoittoisuuteen. Kentältä on tullut viestiä, että pellettilämmitys ei pure, vaikka se on selkeästi edullisempaa kuin öljy. Voi käydä niin, että jos suositaan liian voimakkaasti pellettiä, kymmenen vuoden kuluttua todetaan, että tehtiinkin väärä päätös", pohtii Kourula.