Neljän vuoden syk­keel­lä

Ilmiö toistuu kellosepän tarkkuudella neljän vuoden välein. Olympialaisten voima heijastuu naisten jääkiekkoiluun Suomessa niin, että laji nousee suuriin otsikoihin, elää aikansa suurta kukoistusta, kunnes taas vaipuu kolmeksi vuodeksi pienten lajien harmaaseen kirjoon.

Syksystä 1997 alkaen naisten SM-sarjaa pelannut Saija Sirviö kuuluu suomalaisen jääkiekkoilun suuriin nimiin. Lauri Merikivi valmentaa Kärppiä nyt kolmatta kauttaan.
Syksystä 1997 alkaen naisten SM-sarjaa pelannut Saija Sirviö kuuluu suomalaisen jääkiekkoilun suuriin nimiin. Lauri Merikivi valmentaa Kärppiä nyt kolmatta kauttaan.

Naisten SM-alkusarja

Oulu Ilmiö toistuu kellosepän tarkkuudella neljän vuoden välein. Olympialaisten voima heijastuu naisten jääkiekkoiluun Suomessa niin, että laji nousee suuriin otsikoihin, elää aikansa suurta kukoistusta, kunnes taas vaipuu kolmeksi vuodeksi pienten lajien harmaaseen kirjoon.

Kiitos Vancouverin olympialaisten 2010, naisten jääkiekkoilun ympärillä on taas positiivista kuhinaa.

"Kyllä sen huomaa niin seuratasolla kuin Jääkiekkoliiton toiminnassa. Tapahtumia ja tekemisen meininkiä on joka puolella", vahvistaa Kärppien valmentaja Lauri Merikivi.

Viisasten kiveä naisten jääkiekon tasaiseen suosioon ei Merikivikään ole löytänyt.

"Jos tietäisin vastauksen, kertoisin", Merikivi miettii.

"Ehkä naisten menestys Vancouverissa lisäisi näkyvyyttä, ja onhan Suomessa nyt 1994-1996-syntyneiden pelaajien vahva ikäluokka, joka on pelannut jääkiekkoa koko elämänsä. Tulevaisuudessa tilanne voi olla parempi", Merikivi visioi.

Merikiven silmiin välähtää innostuksen pilke, kun hän pääsee kehumaan lajin syvintä olemusta.

"Naisten jääkiekko on urheilua parhaimmillaan ja aidoimmillaan. Se on täyttä urheilun riemua."

Toinenkin matka Vancouveriin

Kärppävalmentajan vieressä nyökkäilee Saija Sirviö, joka kuuluu suomalaisen huippukiekkoilun suuriin nimiin. Hän on pelannut SM-sarjaa jo 14-vuotiaasta saakka ja ollut mukana kaikissa MM-kisoissa ja kaksi olympialaisissa 2001 alkaen. Häntä voidaan pitää lähes varmana kärppänimenä Vancouverin olympiajäällä.

"Olen pettynyt, jos ei valita, mutta eihän sitä koskaan voi tietää, miten käy. Ainakin esiolympialaisissa pelasin hyvin", Sirviö luonnehtii.

Syyskuussa Vancouverissa tapahtui sellainen ihme, että Suomi voitti ensimmäistä kertaa USA:n varsinaisella peliajalla. Lopulta Suomi sijoittui typistetyssä turnauksessa kolmanneksi voittaen pronssiottelussa Ruotsin.

USA ja Kanada ovat olympiakiekon ylivertaisia finalistikandidaatteja, koska molemmat joukkueet leireilevät jatkuvasti yhdessä ja valmistautuvat helmikuun kiirastuleen maksimaalisista ja ammattimaisista lähtökohdista.

"Kaikki saavat palkkaa ja ne, jotka ovat yliopisto-opiskelijoita, pitävät välivuoden", Sirviö tietää.

Kärpistä Sirviön ohella olympiakoneeseen ovat vahvimmin tyrkyllä maalivahdit Mira Kuisma ja Susanna Airaksinen, jotka kuuluivat niin ikään Suomen joukkueeseen esiolympialaisissa.

Ei rahasta, vaan rakkaudesta

Sirviöllä, jos kellä, on kompetenssia vertailla miesten ja naisten jääkiekkoa, arvostusta ja palkkausta - onhan hänen kihlattunsa Kärppien maalivahti Tuomas Tarkki.

"Välillä ottaa päähän, kun minä treenaan yhtä paljon kuin mies, enkä ole saanut tästä palkkaa senttiäkään", Sirviö puuskahtaa, mutta korostaa, ettei jääkiekko olekaan hänelle ammatti tai rahantekoväline.

"Rakkaus lajia on kohtaan on aina ollut suuri. Ja kyllä kunnianhimo ja maajoukkuetehtävät ovat vuosien varrella olleet kantavia voimia, että olen jaksanut vuodesta toiseen harjoitella ja katsoa eteenpäin."

Sirviö on suomalaisessa naisjääkiekkoilussa sikäli harvinainen ilmestys, että takana on 12 vuotta huippukiekkoa samassa seurassa. Komean uran päätepiste ei varmasti ole kaukana.

"Valmistun pian yliopistosta, haluan perustaa perheen, enkä halua tulla äidiksi vasta joskus 35-vuotiaana. Sen voin luvata, että jos pelaan Suomessa, seura on aina Kärpät", Sirviö, 26, vahvistaa.

Onko ulkomaat vaihtoehto?

"Eihän sitä koskaan tiedä, missä mies pelaa. Perässä pitää mennä, jos lähtö tulee."

Massoja hyvin, huippuja vähän

Naisten jääkiekossa Suomessa harrastajamäärät ovat kasvaneet, mutta SM-sarjatasolle riittävän hyviä pelaajista on uupelo.

"Aikuisia pelaajia on liian vähän, mutta HPK on hyvä esimerkki seurasta, joka todella satsaa tähän lajiin", Merikivi tietää.

SM-sarjassa tämän kauden suosikkeja ovat juuri HPK ja Ilves, mutta myös Kärpillä on kilpailukykyinen joukkue.

"Nöyrin mielin tavoite on mitali, mutta se vaatii paljon onnistumisia. Viime kauden neljäs sija oli katkera pettymys", Merikivi muistaa.

Sirviöllä SM-mitaleja on täysi kymppi; kuusi hopeaa ja neljä pronssia. Kultainen mitali odottaa edelleen ottajaansa, mutta Sirviö katsoo päättäväisesti ja kunnianhimoisesti tulevaisuuteen valtakunnan rajojen ulkopuolelle.

"Se olympiamitali. Se minulta vielä puuttuu."

Kärppien naisten joukkue pelaa viikonvaihteessa kaksi SM-alkusarjan ottelua Raksilan harjoitushallissa: lauantaina kello 14.30 Salo HT:ta ja sunnuntaina kello 14.15 Lohjan Kisa-Veikkoja vastaan.

Ilmoita asiavirheestä