Kun Matti Vanhanen mielii jatkaa pääministerinä neljä kautta putkeen, olisi hänellä ainakin aikaa toteuttaa kakkoshallituksensa ohjelmakin pilkulleen. Nyt taloustilanne pakottaa hallituksen reagoimaan kesken vaalikauden moneen ohjelmassa luvattuun.
Pörssiyhtiöt elävät kvartaalitaloutta. Ne arvioivat neljännesvuosittain firmojen tulos- ja kehitysnäkymiä. Hallitukset, jotka ovat jo pitkään istuneet koko vaalikauden, tekevät ohjelmansa nelivuotiskausiksi.
Viime syksynä alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi, joka on kääntymässä taantumaksi, panee hallitusohjelmaan painetun tekstinkin osin uusiksi. Näin käy ainakin sen suhteen, mitä Matti Vanhasen kakkoshallitus työnsä alkumetreillä kirjoitti ohjelmaansa työttömyyden ja työllisyyskehityksen näkymistä.
Kun näistä tavoitteista joudutaan väistämättä taloudellisen tilanteen takia tinkimään, se heijastuu arvaamattoman moneen muuhun hallitusohjelmassa luvattuun asiaan.
Hallitus ei voi enää olla ohjelmansa vanki ja elää vain sen varassa. Kiveen hakattu ohjetaulu liki 80-sivuinen hallitusohjelma ei Vanhasen johtamalle joukkueelle olekaan. Ohjelmaa on pakko päivittää ajan tasalle nyt ehkä enemmän kuin koskaan ennen.
Tätä työtä hallitus kokoontuu maanantaina ja tiistaina tekemään niin sanottuun puoliväliriiheensä.
Toki hallitus seuraa ohjelmansa toteutumista muutenkin Vanhasen valtiosihteeri Risto Volasen johdolla. Käytössä on muun muassa erityinen strategia-asiakirjakirja. Sinne kootaan hallitusohjelman asiat teemoittain ja sovitaan niille mittarit. Sen perusteella seurataan, miten ohjelma etenee. Valtioneuvoston kanslian politiikan analyysin yksikkö puolestaan valvoo, miten asiat käytännössä toteutuvat. Siinä ongelmana tosin ovat jäljessä laahaavat tilastot.
Vanhasen ykköshallitukselle raportti annettiin kerran vuodessa. Kakkonen saa seuraavan raporttinsa huomenna.
Sen jälkeen ministerit ryhtyvät miettimään kunnolla, mitä korjausliikkeitä tai vielä aivan uusia toimia nopeasti huonontunut taloustilanne hallitukselta loppukaudella edellyttää.
Kun kenelläkään ei ole takataskussaan antaa yhtä ja nopeasti tepsivää lääkettä, joutuvat ministerit puoliväliriihessään istumaan takamuksillaan entistä pitempään. Vanhasen ensimmäinen hallitus käytti vastaavaan välitarkasteluun 3-4 tuntia yhdestä iltakoulustaan. Nyt asialistaa on tehty yhden iltakoulun verran ja itse välitarkasteluun on varattu aikaa kaksi kokonaista päivää.
Valkoisen savun pitäisi tuprahtaa piipusta viimeistään tiistai-iltana.
Takavuosina hallitusohjelmat olivat lyhyitä ja ylimalkaisia. Jopa vain muutamalle riville saatettiin kirjata täysin ympäripyöreästi, mitä hallitus aikoo. Nyt ohjelmat ovat pitkiä ja erittäin yksityiskohtaisia. Joskin hallitus yhä lupaa edistää, kehittää tai parantaa monia asioita.
Yksityiskohtaiset linjaukset ja päätökset hallitus tekee aina myöhemmin.
Uuden hallituksen kokoaminen alkaa kuitenkin väännöllä ohjelmasta. Siihen jokaisen mukana olevan puolueen pitää saada omat puumerkkinsä, jotta yhteisessä neuvottelupöydässä jatketaan.
Myöhemmin kaikki ottavat mieluusti ansiokseen joka ikisen vähänkin kansalaisille lisää rahaa ja parempaa elämää tuovan asian.
Hallitusohjelman avulla voidaan myös torpata jonkun asian eteneminen. Tästä hyvä esimerkki on kirjaus siitä, että vesilain muuttaminen edellyttää hallitukselta yksimielisyyttä. Tällä vihreät onnistuivat saamaan ainakin tältä hallitukselta takauksen siitä, että Vuotoksen allasta ei rakenneta.
Toista kertaa he tuskin onnistuvat tulevilta kumppaneilta vastaavaa kirjausta nyhtämään, jos nyt vihreät ovat mukana seuraavaa hallitusta koottaessa.
Vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain jälkeen hallitusohjelmista on tullut juridisessa mielestä entistä järeämpiä asiakirjoja. Nyt hallitus joutuu menemään ensi töikseen ohjelmansa kanssa eduskuntaan ja hyväksyttämään sen siellä. Se on samalla pikatesti, jossa hallituksen luottamus mitataan.
Se tosin olisi jo suoranainen skandaali, jos eduskunnan enemmistöön nojaava hallitus kupsahtaisi kumoon heti, kun se on saatu kasaan.
Hallitus puolestaan voi tuoda isojakin asioita työpöydälle ohi hallitusohjelman. Tällainen on esimerkiksi sosiaaliturvan uudistamista pohtiva Sata-komitea. Hallitusohjelmasta löytyy kuitenkin useammastakin kohtaa pohjaa tämän turvan uudistamisaikeelle. Paras-hanke taas pantiin alulle Vanhasen ykköshallituksen puoliväliriihessä.
Hallituspuolueissa pidetään yksityiskohtaisen hallitusohjelman tekoa yhä hyvänä, vaikka ohjelmaan joudutaan pitkin matkaa reagoimaan ympäristössä tapahtuvien muutosten takia. Jos asioita ei sovittaisi jo yhteistaipaleen alussa, kädenvääntö vain siirtyisi myöhemmäksi.
Tämä puolestaan voisi vaikeuttaa hallituselämää. Oppositio ainakin pääsisi riekkumaan entistä enemmän, miten väärin tai myöhässä hallitus asioita hoitaa.
***
Mannerheimkin törmäsi rahavaikeuksiin. Renny Harlinin ohjaama Mannerheim-elokuvan tuotanto joudutaan laittamaan jäihin rahapulan takia. Suomen elokuvahistorian kalleimman hankkeen kuvausten piti alkaa jo kahden viikon päästä Joensuussa. Pian ratkeaa filmataanko edes vai päättyykö katastrofiin hanke, jonka valmistelutytöt ovat nielleet kolme miljoonaa euroa.