Paritusoikeudenkäynti Tana Gjestecamping -mökkikylän entistä omistajaa ja kolmea muuta miestä vastaan alkoi Tenon ja Varangin käräjäoikeudessa Vesisaaressa maanantaina. Käräjöintiin on varattu kolme viikkoa sillä kuultavaksi on kutsuttu 33 todistajaa. Sama oikeusistuin vapautti viime marraskuussa Tenojokilaakson Lohiniemessä sijaitsevan mökkikylän omistajan paritussyytteistä näytön puuttuessa.
Maanantaina alkaneen oikeudenkäynnin syytteiden mukaan miehet olivat vuokranneet Skiippagurran kylässä sijaitsevan Tana Gjestecamping -yrityksen mökkejä vuosina 1999 ja 2000 venäläisille naisille vaikka heidän olisi pitänyt tietää, että naiset myivät mökeissä seksipalveluja. Kaikki miehet ovat kiistäneet syytteet.
Skiippagurraan tuli kyseisinä vuosina busseilla venäläisiä naisia, jotka houkuttelivat paikalle runsaasti norjalaisia miehiä. Tenon kunnassa tiedettiin yleisesti naisten myyvän seksipalveluja. Jos se pitää paikkansa, ovat mökkikylän pitäjät rikkoneet Norjan lakia tarjotessaan naisille tukikohdan toimintaa varten.
Syytetyt kieltävät
osuutensa naiskauppaan
Norjan syyttäjä on kuulustellut oikeudenkäyntiä varten Murmanskissa viittä naista, jotka vieraskirjan mukaan olivat käyneet Skiippagurrassa. Kaikki kielsivät myyneensä seksipalveluja, yksi kuitenkin myönsi tienneensä, että paikassa harjoitettiin prostituutiota. Yhdelle naisista oli kertynyt yli 50 vierailua. Yleensä matkan syyksi mainittiin kalastus, sienestys tai ystävien tapaaminen.
Murmanskilainen Dedal Travels -toimisto järjesti bussimatkoja Murmanskista Lohiniemen ja Skiippagurran mökkikyliin 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2000 saakka. Yhtiö on kieltänyt matkojen seksiluonteen - omistajan mukaan suurin osa naisista oli liian vanhoja seksikauppaan.
Pääsyytetyn puolustus vetoaa muun muassa siihen, että syytteet ajoittuvat myös niihin aikoihin, jolloin syytetty pakoili Norjan poliisia tuntemattomassa paikassa tai istui vankilassa viiden vuoden petostuomiotaan.
Lohiniemen Jungelcampenin mökkikylän paritussyytteitä puitiin Vesisaaressa viime marraskuussa viikon verran. Syyttäjä vaati vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistusta ja saadun hyödyn menettämistä, mutta kaikki syytteet raukesivat näytön puutteeseen. Oikeudenkäynti oli Norjassa ensimmäinen, jossa majoitusyrityksen omistajaa syytettiin parituspykälän nojalla.
Oikeus ei epäillyt sitä, etteikö Tenojokilaaksossa olisi harjoitettu mittavaa prostituutiota 1990-luvun puolivälistä lähtien. Monet seikat viittasivat myös siihen, että toimintaa oli ollut sekä Lohiniemessä että lähistön yksityistaloissa. Syyttäjä ei kuitenkaan pystynyt esittämään pitäviä todisteita siitä, että mökkikylän omistaja olisi organisoinut ja ansainnut rahaa prostituutiolla. Häntä ei voitu tuomita myöskään varomattomuudesta eli siitä, että hänen olisi pitänyt tietää mitä mökeissä tapahtui.
Vain yksi syyttäjän todistajista myönsi oikeudessa ostaneensa seksipalveluja Lohiniemessä majailleilta naisilta. Kauppa oli kuitenkin toteutettu muualla eli todistajan kotona ja maksu suoritettu autossa paluumatkalla mökkikylään. Oikeudessa muunneltiin myös aikaisempia todistajalausuntoja: kaksi saamelaista todistajaa väitti norjankielen taitojaan niin heikoiksi, etteivät he olleet ymmärtäneet, mitä heiltä oli poliisikuulusteluissa kysytty.
Pohjoisnorjalaisen, naiskauppaa vastustavan Nettverk i Nord -järjestön edustajat ovat toivoneet syyttäjän valittavan käräjäoikeuden päätöksestä. He ovat myös vaatineet paritusta koskevan lainsäädännön muuttamista.