Suomalaiset asennoituvat entistä suopeammin elinluovutukseen. Myös Elinluovutuskortin allekirjoittaneiden määrä on kohonnut merkittävästi, todettiin torstaina Euroopan Elinsiirtopäivää alustavassa seminaarissa Oulussa.
Elinluovutuskortin allekirjoittaneita on lähes 30 prosenttia enemmän kuin runsas kaksi ja puoli vuotta sitten. Tuolloin kortin allekirjoittaneita oli 14 prosenttia, nyt luku nousi 18 prosenttiin.
Useampi kuin neljä viidestä aikuisesta on ainakin periaatteessa suostuvainen kuolemansa jälkeen luovuttamaan elimensä toisen ihmisen sairauden hoitoon. Mitä suuremmassa taajamassa ihmiset asuvat, sitä myönteisemmin he elinluovutukseen suhtautuvat. Pääkaupunkiseudulla asuvista 88 prosenttia sallii elimiään käytettävän, kun maaseutukunnissa vastaava luku on 77 prosenttia.
Oman sairautensa hoitoon 89 prosenttia suostuisi vastaanottaman elimen. Naisten tietoisuus elinluovutuksen mahdollisuudesta on parempi ja suhtautuminen myönteisempi kuin miesten. Joka neljännellä naisella (24 prosenttia) on Elinluovutuskortti, kun vastaava osuus miesten parissa on 11 prosenttia. Suomen Gallup haastatteli viime elokuussa tutkimusta varten 1000 suomalaista.
Elimistä on jatkuva pula. Joka vuosi parikymmentä ihmistä kuolee uutta elintä odottaessaan. Väestön ikääntyessä krooniset sairaudet lisääntyvät, samalla myös elinsiirtojen tarve kasvaa.
Syyskuun lopussa esimerkiksi munuaista odottaa 268 henkilöä, joista 10 lapsia. Elinsiirtotoimintaa on harjoitettu Suomessa vuodesta 1964, ja siirtojen tulokset ovat maailman huipputasoa. Elinsiirtoja on tehty 31.8.2003 mennessä kaikkiaan 5406. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on siirretty 121 munuaista, 31 maksaa, 12 sydäntä, 4 keuhkoa ja 122 sarveiskalvoa.
Lue lisää perjantain Kalevasta.