Tangolla on monta todellisuutta syntysijoillaan Buenos Airesissa. Yhtäällä turisti tyydytetään intohimolla, dramatisoidulla asettelulla ja karkean vuolaalla ilmaisulla. Tangon stereotypiat löytävät näin vastaanottajansa lukemattomissa eri laatuisissa show´ssa ympäri Argentiinan pääkaupungin.
Toisaalla pinnan alla kytee oma sosiaalinen tanssikulttuurinsa. Tämän rituaalin kulminoituma on Milonga, argentiinalaisen tangon tanssi-ilta, josta emämaan valtaväestö tai matkailijat ovat yleisesti täysin tietämättömiä.
Milonga herätettiin henkiin tangon uudella maailmanlaajuisella kukoistuskaudella 1980-luvulla. Suomi osallistui näihin talkoisiin lanseeraamalla Seinäjoen ja tangon markkinaliiton.
Tangolle vihkiytyneet alan kansalliset ja kansainväliset lähetystyöläiset Maria ja Pasi Laurén lähtevät matkoilleen Oulunsalosta käsin. Pari opettaa, esiintyy ja omistautuu monikasvoiselle tangokulttuurille täysiverisesti.
Laurénien erityisosaaminen, argentiinalainen tango, on juurtumassa Suomen ahtaille paritanssimarkkinoille lähtemättömästi.
"Tango ei ole minkään tietyn ihmistyypin laji, vaan koukkuun voi jäädä kuka tahansa. Jokaisella tanssijalla on oma erityinen tarinansa, kuinka kohtasi tangon", Pasi Laurén kertoo.
Opettajaparin mielestä tangon kaupallisen julkisuuskuvan ja todellisuuden välillä on ristiriitaa. Tulisuus, verkkosukat tai taivutukset ruusu suussa ovat kaukana tanssin todellisesta sisäistämisestä ja pitkällisen harjoittelun kautta omaksutusta ilmaisusta.
"Ensimmäinen tangotunti saattaa aiheuttaa pettymyksen, jos tähtäimessä on pelkästään intohimon tyydyttäminen. Loppupelissä tavoitteena on kahden ihmisen syvällinen ja saumaton kontakti, eräänlainen syvin julkisen sosiaalisuuden taso", Maria Laurén muotoilee.
Epäsymmetria kiehtoo
Argentiinalainen ja suomalainen tango ovat tanssin lajeina kuten myös musiikkina kaukana toisistaan. Selkein yhdistävä piirre on viemisen ja seuraamisen periaate, joka on kaikkien sosiaalisten paritanssien sielu.
Kaikki loput tässä sukulaissuhteessa onkin sitten vastakkaista. Kun Suomessa tangoa tanssitaan suhteessa pariin peilikuvan lailla, asettuu pari argentiinalaisessa kantalajissa ristiin ja moniulotteisesti.
Pasi Laurén kiteyttää tanssilajinsa viehätyksen ja haasteellisuuden juuri tähän epäsymmetrisyyteen.
"Miehen ja naisen askeleissa vuorottelevat saman- tai eriaikaiset avoimet ja ristiin menevät askeleet. Myös askelten rytmiikka on parin osapuolilla eri. Mielenkiintoisen lisänsä tanssiin tuo kunnianhimoinen ja moniulotteinen musiikki."
Buenos Airesin monenkirjava tangomaailma on Lauréneille tuttua. "Tieto hyvästä Milongasta jaetaan sisäpiirissä tai vaatimattomissa lehdyköissä, jolloin tangon underground-meininki korostuu entisestään", Maria paljastaa.
Milongaan mennään illalla yhdeksän maissa ja tanssi saattaa jatkua jopa aamukuuteen. Perinteen mukaan tanssit asettuvat tandaan eli neljän kappaleen ryhmään, jolloin tanssitaan samaa tanssinlajia yleensä saman orkesterin levyttämänä sekä saman parin kanssa.
"Argentiinalaisessa tangossa tanda kuvastaa kahden ihmisen kohtaamisen kaarta. Parhaimmillaan neljän tanssin aikana tapahtuu tutustuminen, kokeilu, tanssiminen, juhla ja jäähyväiset", Maria kuvailee.
Sadan vuoden kaari
Tangon kehitys musiikinlajista kokonaiseksi kulttuuri-ilmiöksi on tapahtunut sadassa vuodessa.
Musiikki alkoi kehittyä omaksi lajikseen 1880-luvun lopulla. Tanssin askeleet puolestaan alkoivat löytää muotoaan vuosisadan vaihteessa, ja ensimmäinen laulettu tango Mi noche triste legendaarisen Carlos Gardelin tulkitsemana kaikui ilmoille 1917.
"Tango musiikkina on voimakkaampi ja näyttäytyy luonnollisesti laajemmille massoille kuin tanssi. Musiikista tulee kuitenkin ymmärtää se, ettei itse kappale merkkaa vielä mitään, vasta orkesteri ja tulkinta sytyttävät oikean vireen", kertoo Pasi Laurén nostalgiaa kunnioittaen.
Laurénien askelissa, kehoissa ja sydämissä tango välittyy lähelle jatkaen vakaasti matkaansa tuhansien kilometrien päässä juuriltaan.
Tangon juhlaviikko 5.--11.1.
Tangotanssiaiset 60-luvun tyyliin ja Mr Tangon 2009 julkistaminen, Walo (Ketjutie 79) kello 19, Tanssiorkesteri Terhi Lehtoniemi ja Dolores.
Tiistai: Tangokulttuuri-iltapäivä, Cafe Saara (Kirkkokatu 2) kello 18. Tangoja kuorolauluna, Viihdekuoro Leijat, tangonäyttely ja tanssit argentiinalaisittain eli Milonga Saara
Keskiviikko: Argentiinalainen ilta, Andalucia Bar de Tapas (Kirkkokatu 2) kello 19.30. Tangon juhlaviikon opettajat esittäytyvät.
Torstai: Tangoshow Erään laulajan tarina, esiintyjinä laulaja Jarno Kokko, harmonikkataiteilija Anne-Mari Kanniainen ja tanssiryhmä Tango, Valvesali kello 19. Milonga Tango, Kirkkotorin koulutuskeskus kello 21.
Perjantaina: Ilmainen argentiinalaisen tangon tutustumistunti, Oulun lyseo kello 17--18. Tangoillallinen Oulun upseerikerho (Veteraanikatu2) kello 19.30. EsiintyjinäPetri Ikkelä, bandoneon, ja juhlavieraat Silvio Grand ja Mayra Galante. Milonga Festival, Kirkkotorin koulutuskeskus(Asemakatu 5) kello 22.
Lauantai: Tangon juhlakonsertti, Pohjankartano kello 19. Saija Varjus ja juhlaorkesteri, tanssijoina mm. Silvio Grand ja Mayra Galante. Tangobileet, Radisson SAS kello 22.
Sunnuntai: Lastenjuhla Mustan kissan tango, Taidekoulu (Kansankatu 54) kello 14--16. Alle 12-vuotiaille lapsille tarinoita kertoo näyttelijä Anniina Rokka, musiikki Timo Kinnunen. Tangon juhlaviikon päätös Cafe Saara kello 17--19, Saija Varjus yhdessä Petri Hämäläisen kanssa.