Vuonna 2017 palkansaajien ostovoima kohoaa kautta linjan. Hallituksen torstaina julkaiseman ensi vuoden budjettiesityksen perusteella ostovoiman lisääntymisestä hyötyvät kuitenkin suhteellisesti enemmän hyvätuloiset suomalaiset.
Veronmaksajain Keskusliiton tuoreen laskelman mukaan 2 200 euron kuukausipalkalla nettopalkan ostovoima nousee 0,4 prosenttia (7 euroa kuukaudessa), kun 8 800 euron tasolla luku on jo 0,9 prosenttia (+43 eur/kk). Vielä syyskuun alun arviossa pienempituloisenkin ostovoiman arvioitiin kohoavan 0,6 prosentilla.
– Inflaatioennuste hieman muutti tilannetta. Nyt valtionvarainministeriön uuden ennusteen mukaan hinnat nousisivat 1,1 prosenttia, mikä käytännössä vaikutti eniten, kertoo pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Plussalla tosin ollaan vielä palkkojen alapäässäkin: 1 500 euron bruttopalkalla ostovoima kohoaa neljä euroa kuussa.
Tilanne on kuitenkin ikävä siinä mielessä, että kulutusalttius kasvaa, mitä pienemmät tulot ovat. Hyvätuloisilla ostovoiman kasvu menee todennäköisemmin säästöön.
– Ero on nyt ihan huomattava. Hallitusohjelmassa oli kuitenkin kirjattu, että pieni- ja keskituloisia painotettaisiin enemmän, toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas.
– Vaikutukset yksityiseen kulutukseen eivät ehkä ole aivan suurimmat mahdolliset, hän jatkaa.
3 300 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen suomalaisen ostovoima kasvaa ensi vuonna 13 euroa kuussa. Vaikeista vuosista huolimatta ostovoima on kasvanut suuren osan 2000-lukua.
– Paljon on ollut puhetta, että yksityinen kulutus on pitänyt kansantaloutta pystyssä. Jos työpaikka on säilynyt, ei ole näyttänyt kovin huonolta. Ja vaikka palkankorotukset ovat olleet maltilliset, hinnatkaan eivät juuri ole nousseet. Ensi vuonna sitten veronkevennykset näkyvät palkansaajien kukkarossa laajemmin kuin aiempina vuosina, Kirkko-Jaakkola toteaa.
Hallitus voi joutua uusiin säästötoimiin
Suomi syö edelleen merkittävästi enemmän kuin tienaa. Valtiovarainministeriön eilisen talousennusteen mukaan bruttokansantuotteen kasvu hidastuu ensi vuonna, ja työttömyys laskee vain marginaalisesti.
Julkistalouden alijäämän ennustetaan jopa kasvavan kuluvaan vuoteen verrattuna.
Seija Ilmakunnas varoittaa hallituksen joutuvan vaikean paikan eteen ensi kevään puolivälitarkistuksessa.
– Hankala tilanne on syntymässä. Varmaankin paine erilaisia työmarkkinareformeja kohtaan kasvaa, riippuen siitä missä määrin tilanteen tulkitaan johtuvan veronalennuksista ja missä määrin huonosti toimivista työmarkkinoista.
Syyskuun aikana käytävät hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyysneuvottelut tähtäävät vain 10 000 uuteen työpaikkaan, joten niistä ei ole luvassa suurtakaan vetoapua.
Ilmakunnas arvioi, että keväällä hallitus saattaa joutua turvautumaan koko toimenpidearsenaaliinsa.
– Kun veroaste näyttää nyt selvästi laskevan, hallitus joutuu miettimään sitäkin, pitäisikö myös veronkiristyksiä käyttää tasapainottamisessa.
Toisaalta hän kehottaa kärsivällisyyteen, sillä nyt solmitun kilpailukykysopimuksen positiiviset vaikutukset eivät kokonaisuudessaan näy vielä lähiaikoina.
Budjetin avainlukuja
Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnalle esityksen vuoden 2017 talousarvioksi.
Sen mukaan valtion menot ovat 55,2 miljardia euroa.
Tulot ovat 49,7 miljardia, ja nettolainanoton määrä on 5,5 miljardia.
Ensi vuoden lopussa valtionvelka kohoaa 111 miljardiin, mikä on 51 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia.
Työttömyysaste on tänä vuonna 9,0 ja ensi vuonna 8,8 prosenttia.
Työllisyys kasvaa 0,3 prosenttiyksiköllä 68,8 prosenttiin.
Kuluttajahintojen nousu on kuluvana vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia.
Bensa kallistuu, suklaa halpenee
Veronmaksajain keskusliiton arvion mukaan keskimääräisen öljylämmitteisen omakotitalon lämmityskulut kasvavat 42 eur/v, kun lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy.
Kaukolämmitteisen omakotitalon lämmityskulut nousevat 11 eur/v.
Polttoaineveron korotus nostaa 95 E10 -bensiinilitran hintaa 2,5 sentillä.
Makeisveron keventyessä 200 gramman suklaalevyn (2,20 eur) hinta laskee 20 senttiä.
Auton ajoneuvovero nousee 36,50 eur/v.
Autovero laskee 210 eurolla (auton vähittäismyyntihinta 32 000 eur, keskim. päästöt 124 g/km).