Liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa arviolta 300-400 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan puolet kuluista kertyy sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikentymisestä. Loput ovat terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja.
Yli puolet suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta miljoona kansalaista liikkuu liian vähän. Työikäisistä liian niukasti liikkuvia on noin kolmannes. Etenkin nuoret voisivat lisätä liikuntaa, huono kunto ja ylipaino näkyvät muun muassa varusmiesten kuntotestien tuloksissa.
Viime vuosikymmeninä kansalaisten terveysliikunta on vähentynyt erityisesti työ- ja kauppamatkoilla. Ennen matkat tehtiin jalan tai pyörällä, nykyisin autolla. Osa suomalaisista taittaa jopa kilometrin mittaiset matkat omalla autolla.
- Kauppa-, koulu- ja työmatkojen kulkeminen jalan tai pyörällä toisi monelle riittävän päivittäisen liikunnan, peruspalveluministeri Liisa Hyssälä sanoi. Selvitys Suomen terveysliikunnan tilasta ja kehittymistä luovutettiin hänelle keskiviikkona Helsingissä.
60-vuotiaat liikkuvat eniten
Yksi selvityksen kirjoittajista, UKK-instituutin johtaja Mikael Fogelholm sanoo, että 30 viime vuoden aikana ihmisten fyysinen aktiivisuus on muuttunut ehkä enemmän kuin koskaan ennen.
Arkiliikunta on vähentynyt monesta syystä. Yhä useampi asuu isoissa kaupungeissa, joissa välimatkat ovat pitkät, joten on luontevaa käyttää bussia. Toisekseen tietotekniikka mahdollistaa asioiden hoidon kotikoneelta, enää ei tarvitse juosta virastoissa niin paljon kuin ennen. Moni onkin korvannut arkiliikunnan vähäisyyden kuntoilemalla erikseen.
- Noin puolet työikäisistä kuntoilee riittävästi, Fogelholm kuvailee.
Eläkeläiset liikkuvat aktiivisemmin kuin muut aikuiset aina 75-vuotiaaksi asti. Työikäisistä eniten liikkuvat ovat kuusikymppisiä. Nelikymppiset taas ovat laiskimpia, he pärräävät herkästi autolla paikasta toiseen.
Pojat liikkuvat tyttöjä enemmän
Nuoret pojat liikkuvat enemmän kuin työt. Poikien lajeja ovat esimerkiksi jalkapallo, salibandy ja jääkiekko ja tyttöjen lajeja kävelylenkkeily, voimistelu, tanssi ja ratsastus. 1980-luvulta urheiluseurojen ulkopuolinen liikkuminen on vähentynyt mutta urheiluseuroissa liikkuminen lisääntynyt. Fogelholmin mukaan suuntaus on eurooppalainen.
Fogelholm arvioi, että 11-vuotiaat liikkuvat Suomessa eniten, mutta 12 ikävuoden jälkeen tulee jyrkkä alamäki. Ainakin liikunta urheiluseuroissa vähenee murrosiän tullessa.
Joukko lapsia liikkuu todella vähän, heitä on pojista todennäköisesti joka viides ja tytöistä joka neljäs. Pienistä lapsista suurin osa liikkuu riittävästi, yli tunnin päivässä.