Tyrnävän kirkon uudet urut ovat pääosassa tänään sunnuntaina alkavalla musiikkiviikolla, jonka konserttitarjontaa tähdittävät sopraano Kaisa Ranta ja urkuri Kalevi Kiviniemi.
Urut näyttävät ulospäin lähes entisenlaisilta, sillä kirkon vanhan soittimen 1800-luvun lopulta peräisin oleva julkisivu säilytettiin kunnostamalla ja restauroimalla. Kaikki muu uruissa on täysin uutta soittopöytää ja -penkkiä myöten.
Julkisivun kultauksia oli vuosikymmenien kuluessa maalattu peittoon ja ne tuotiin uudelleen näkyviin. Samalla soitinta nostettiin ylemmäs ja siirrettiin lähemmäs parven reunaa.
Siirtojen jälkeen urkujen kaunis julkisivu näkyy seurakuntalaisille paremmin. Julkisivun pillistön taakse pingotettiin myös punaista kangasta, jonka väri löytyi vahoja naulauksia poistettaessa.
"Urkujen fasadi ja yleisväritys sointuvat hienosti yhteen kirkon punaisten mattojen ja alttarin kaiteen kanssa", arvioi kanttori Pentti Korkiakoski.
Rakentajat Sotkamosta
Kirkon alkuperäisen soittimen oli Tyrnävälle rakentanut uusikaupunkilainen J. A. Zachariassenin urkurakentamo 1883.
Zachariassenin urut purettiin 1978 ja vanhojen kuorien sisälle sijoitettiin 12-äänikertainen soitin, joka palveli seurakuntaa tähän syksyyn saakka.
Sotkamon Urkurakentajat Oy aloitti Tyrnävän uusien urkujen teknisen suunnittelun ja rakentamisen syksyllä 2008.
Kuluvan vuoden elokuun alussa purettiin vanhat urut ja uudistettiin urkuparven lattia. Sen jälkeen alkoi uuden soittimen rakennustyö, virittäminen ja äänittäminen.
Urkuterminologiassa äänittäminen tarkoittaa pillien kohdalleen laittamista niin, että ne sointuvat yhteen.
Romantiikkaa painottaen
Korkiakosken mukaan urkujen rakennusperinteessä on nykyään palattu vuosisatoja vanhoihin, hyviksi koettuihin ratkaisuihin.
Ajan hengessä myös Tyrnäväläiset päätyivät hankkimaan 23-äänikertaisen kaksisormioisen mekaanisen soittimen. Sen toinen sormio on rakennettu paisutuspillistöksi, mikä tuo merkittävän lisän urkujen dynaamisiin ominaisuuksiin.
Tyrnävän urkuja ei suunniteltu minkään erityisen tyylin mukaan, vaikka pääpainotus asettuu romantiikan aikaan Zachariassenin hengessä.
Soittimeen sisältyy runsaasti kahdeksanjalkaisia äänikertoja sekä kieliäänikerrat jokaisessa pillistössä. Pitkään vain koristeina toimineet julkisivun pillitkin otettiin uudelleen käyttöön.
Koskiakoski pitää lopputulosta kaikin puolin onnistuneena.
"Kolmen viikon soittokokemusten perusteella arvioiden romantiikan ajan musiikki todella sopii näille uruille, mutta kyllä ranskalainenkin käy hyvien kieliäänikertojen takia."
"Äänikerrat soivat tasapainoisesti keskenään ja uruista löytyy useita erilaisia rekisteröintimahdollisuuksia. Kieliäänikertojen sointi on pehmeän kuulas eikä mikään äänikerroista niin sanotusti hyppää korville."
Todelliseen testiin Tyrnävän kirkon urut pääsevät alkavalla musiikkiviikolla, jolloin niillä soitetaan lähes aamusta iltaan. Ennen lopputarkastusta voidaan äänitykseen ja viritykseen tehdä vielä tarkistuksia.
Kamerat apuna työssä
Urkuhanke alkoi urkurahaston perustamisella 1998, mutta varsinainen suunnittelu ajoittui kolmelle viime vuodelle.
Urkurahastoa, jonka alkupääomaksi saatiin pieni testamenttilahjoitus, on kartutettu viime vuosiin saakka seurakunnan talousarvion ylijäämillä, kolehdeilla ja konserttituotoilla.
Hanke on pystytty toteuttamaan kokonaan rahaston varoin. Urut maksoivat noin 330 000 euroa. Matkan varrella soittimeen lisättiin vielä terssiäänikerta ja nelijalkainen koppeli, laite joka kytkee nelijalkaiset äänikerrat mukaan sointiin. Muutokset nostivat urkujen hintaa noin 5 000 eurolla.
"Kun urut vihitään adventtina Hoosiannan soidessa, koppelin avulla se voi tapahtua todella juhlavasti. En etukäteen osannut odottaa, että muutos entisen olisi niin suuri", toteaa Korkiakoski.
Tyrnävän kirkkoon on myös asennettu kamerajärjestelmä. Kanttori voi pienen lcd-ruudun kautta nähdä alttarille ja kirkon pääovelle, mikä helpottaa hänen työtään esimerkiksi vihkitilaisuuksissa, konfirmaatiomessuissa ja hautajaisissa.
Musiikkiviikon ohjelma nettiosoitteessa www.tyrnavanseurakunta.fi