"Täällä kevään tulon aina huomaa, vaikka muuten ei uskoisi", sanoo Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Ritva Hiltunen. Ensimmäinen varma kevään merkki on, kun puutarhalla alkavat kukkia nektariini- ja persikkapuut. Perjantaina nektariinin kukat olivat nupullaan valmiina puhkeamaan minä päivänä tahansa. Persikat ja aprikoosit seuraavat heti kohta perässä.
Nektariinin vaaleanpunaiset kukat aukeavat täyteen loistoonsa viimeistään maanantaina, heti kun aurinko paistaa niin kirkkaasti, että säteet pääsevät valaisemaan ja lämmittämään puuta.
Suomessa ei viljellä nektariineja, eikä Hiltusen mukaan muissakaan Suomen yliopistollisissa puutarhoissa niitä kasvateta. Nektariinin, aprikoosin ja persikan hedelmät kypsyvät loppukesällä.
Nektariini ei varsinaisesti ole mistään kotoisin, vaan se on mutaatio persikasta. Persikka ja aprikoosi ovat todennäköisesti lähtöisin Kiinasta. Varmuutta asiasta ei ole, sillä niitä on kasvatettu ja viljelty niin kauan Euroopassa.
Kukinta lehdettömänä
Hiltunen kertoo, että nektariini ja sen sukulaiset kukkivat lehdettöminä, eli lehdet tulevat puihin vasta kukinnan jälkeen. Kukinta vaatii yli kuukauden mittaisen alle 7 asteen viileän jakson, minkä takia puut ovat puutarhan viileimmässä huoneessa. Suomen luonnossa puiden kasvatus ei onnistu, sillä puut ovat hallalle arkoja, eikä niiltä vältytä keväisin.
Kasvitieteellisessä puutarhassa ovat tänä vuonna tuottaneen onnistuneesti hedelmiä banaanit, appelsiinit ja greipit. Puutarhan Välimeren huoneessa kukkivat muun muassa keltakukkainen piikkiherne, runsaat kymbidiorkideat ja kolibrikukat.
Kasvihuone Romeon kesäsateiden huoneessa aloittaa kukintaansa vitivalkoinen lumikuningatar, joka on Himalajan vuoristosta kotoisin. Trooppisessa huoneessa kukkivat nyt muun muassa monet perhoskämmekät, suurikukkainen venuksenkenkä ja amatsoninlilja.