Gibraltarin niemi on strategisesti tärkeä paikka eteläisen Espanjan rannikolla. Sen yli 400 metrin korkeuteen kohoava kalkkikivinen kallio on tarjonnut suojaa paitsi puolustajille, myös monille eläin- ja kasvilajeille. Nyt siellä asuu Euroopan ainoa apinayhdyskunta, joka on saanut alkunsa englantilaisten Afrikan puolelta tuomista yksilöistä.
Kallioinen niemi kymmenine luolineen on silti ollut tärkeä turvapaikka muille sukulaislajeillemme, sillä se on viimeinen tunnettu Neandertalin ihmisen asuinpaikka maailmassa.
Tämä lyhyt ja vanttera ihminen asutti alueen luolia vielä 24 000 vuotta sitten.
Viime vuonna julkistettu tutkimustulos on monellakin tapaa merkittävä. Tähän saakka on arveltu, että Neandertalin ihminen katosi Euroopasta jo paljon aikaisemmin, 30 000 tai jopa 35 000 vuotta sitten.
Sen lisäksi sukupuuttoa on selitetty kilpailulla nykyihmisen kanssa, joka laajensi reviiriään mantereella samoihin aikoihin. Uuden teorian mukaan Etelä-Espanjaa noin 24 000 - 22 000 vuotta sitten koetellut raju ilmastomuutos oli se viimeinen naula sukulaislajin arkkuun.
"Neandertalilaisia oli alueella ennen ilmastomuutosta mutta ei enää sen jälkeen2, sanoo alueella tehdyissä kaivauksissa mukana ollut tohtori Clive Finlayson Gibraltarin museosta.
Nykyisen Malagan lähettyviltä on löydetty merkkejä nykyihmisestä noin noin 34 000 vuoden takaa, joten kaksi lajia ovat eläneet rinnakkain tuhansia vuosia. Gibraltarille nykyihminen saapui vasta noin 20 500 vuotta sitten.
"Suora kontakti puuttui, ja siksi nykyihminen ei voinut olla syyllinen neandertalilaisten katoamiseen. Ilmeisesti aikaisempien muutosten stressaama populaatio ei enää kestänyt silloin alkanutta uutta kylmää ja kuivaa kautta", sanoo Finlayson.
Gibraltarin maisemat olivat yli 25 000 vuotta sitten hyvin toisenlaiset kuin nykyisin. Nyt se on kapea niemi, jossa vedenpinta ulottuu lähes kallion juurelle saakka. Jääkausien välillä vedenpinta oli nykyistä alhaisempi, ja kalliota ympäröi suoalueet. Ne tarjosivat runsaasti metsästysmahdollisuuksia neandertalilaisille, jotka söivät esimerkiksi kauriita, kaneja ja jopa kilpikonnia.
Jääkausien välinen ilmasto Gibraltarilla sen sijaan oli hyvin nykyisen välimerellisen ilmaston kaltainen ja muuta silloista Eurooppaa selvästi suotuisampi.
Noin 24 000 vuotta sitten alkoi ilmaston nopea viileneminen, mikä alensi meriveden lämpötilaa ja muutti ilmaston kuivemmaksi. Välimerelliset, mm. oliivipuita kasvaneet metsät katosivat, ja tilalle tuli pohjoisempia lajeja. Meren pohjasta saatujen sedimenttinäytteiden perusteella on arvioitu, että ilmasto muuttui epäsuotuisammaksi 250000 vuoteen. Se onkin suurin piirtein sama ajanjakso, jona neandertalilaisten tiedetään asuneen Euroopassa.
Gibraltarin löydöt on tehty Gorham´s Cave -luolasta niemen eteläkärjestä. Siellä on merkkejä neandertalilaisten käyttämistä kivityökaluista ja nuotiopaikoista. Löydöt on pystytty ajoittamaan erilaisten uusien tutkimusmenetelmien, kuten radiohiilimäärityksen avulla. Täysin pitäviä todisteita on 28 000 vuoden takaa, mutta todisteet myös 24 000 vuotta vanhasta asutuksesta ovat vahvoja. Vanhimmat luolan näytteet ajoittuvat noin 32 000 vuoden taakse.
Varsinaisia neandertalilaisen luita tai muuta vastaavaa luolasta ei luolasta ole löytynyt, mutta muiden alueelta löydettyjen fossiilien ja näytteiden perusteella tiedetään neandertalilaisten asuneen alueella ainakin 1 000 000 vuotta.