Haapavesi Kaksi miestä seisoo monta metriä korkean ja leveän näyttötaulun päällä ja odottaa nostokoneen liinoja: pitäisi jatkaa taulun purkamista ja pakkaamista rekan lavalle.
Taas yksi mammuttimainen näyttötaulu on lähdössä maailmalle Oy Darekon Ltd:n Haapaveden tehtaalta. Tällä kertaa osoitteena on saksalainen Essenin kaupunki ja sen kävelykatu, jonne halutaan mainostaulu.
Samaan aikaan sisällä tehdashallissa Sirkka Paakki tutkailee piirilevyä silmiä siristäen. Osa on menossa ehkä johonkin sairaalalaitteeseen. Työpöydällä on kolvi ja imuri siltä varalta, että levyä täytyy korjata.
Haapaveden Kynttiläpuiston teollisuusalueelle valtion kehitysaluetukien ja kunnan avustamana vuonna 1985 syntynyt Darekon on alihankintayritys, jolla on reilut parikymmentä päämiestä. Tehtaassa tehdään erilaisia elektronisia laitteita niin urheilustadioneille, sairaaloiden teho-osastoille kuin sellutehtaille.
Joustavuus valttia
Kun moni muu suomalainen yritys kylpi mudassa 1990-luvun alkupuolella, Darekon puski eteenpäin tasaista tahtia. Sama vauhti on askelissa yhä. Ei silti, etteivätkö taantuman laineet loisku tännekin, mutta perin vaimeana verrattuna niihin elektroniikka-alan yrityksiin, jota ovat sidoksissa käynnykkäteollisuuteen.
Tehtaan toiminnasta vastaavat tehtaan johtaja Eero Meriläinen ja materiaalipäällikkö Juha Pulkkinen sanovat, ettei yrityksen reilun 15 elinvuoden aikana väkeä ole kertaakaan tarvinnut lomauttaa. Ei nytkään. Ainoastaan joitakin määräaikaisia työsuhteita on jätetty tässä tilanteessa uudistamatta.
Darekon tarjoaa työtä Haapavedellä sadalle ihmiselle. Lisäksi sen olemassaolo heijastuu paikkakunnan muuhun yritystoimintaan: ostaahan se siivouksen, kiinteistön huollon ja kuljetuksia paikkakunnan yrittäjiltä. Suurin osa työväestä on Haapavedeltä, loput naapuripitäjistä.
Toimihenkilöt saattavat olla kauempaakin, 130 kilometrin päästä Kajaanista päivittäin Haapavedellä työhön tuleva Meriläinen tokaisee. Oulussa asuva Pulkkinen sahaa päivittäin jotakuinkin yhtä pitkän matkan.
Työvoimaa alueella on ollut saatavilla hyvin. Yritys on kouluttanut väkensä yhdessä työvoimaviranomaisten ja aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Väkeä on palkattu myös suoraan ammattikoulun atk-linjalta.
Yritys sijaitsee keskellä Suomea, mutta keskellä ei mitään. Tämä ei ole Meriläisen ja Pulkkisen mielestä aiheuttanut ongelmia. Tänään lähetettävä tavara on huomenna asiakkaalla.
Oleellista pärjäämiselle ovat laatu, toimintavarmuus ja hinta. Tänään yhä useammin myös joustavuus. Tuotteiden läpimeno prosessissa kun on koko ajan nopeutunut.
Alihankkijana Darekonin markkinat ovat pääasiassa kotimaassa, vaikka valtaosa itse tuotteista matkaakin lopulta maailmalle päämiesten välityksellä. Aikoinaan on tehty suoraa kauppaa Saksaan, Ruotsiin ja Norjaan, mutta siitä on luovuttu.
Isojen apajilla
Darekonilla valmistettujen tuotteiden kanssa kilpailevat samoista markkinoista maailmalla muun muassa sellaiset maailmanmahdit kuin Sony, Panasonic ja Mitsubishi.
Mitä pienellä suomalaisyrityksellä on sellaista, että sen tuotteet löytävät vaikkapa Baikonurin avaruuskeskuksen, olympiastadionit ja suurten eurooppalaiskaupunkien kauppakadut?
Avoin arkkitehtuuri ohjauksessa, vastaavat johtajat ja tarkoittavat tällä sitä, että Darekonilla tehtyihin laitteisiin voidaan kytkeä minkä tahansa muun valmistajan laitteita. Tämä on valtti, joka kiinnostaa kilpailijoitakin.