Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.) pitää ihmeenä sitä, että Suomi sai sata vuotta sitten maailman moderneimman parlamentin.
Vai oliko se sittenkin työtapaturma?
Valmistautuessaan avaamaan eduskunnan satavuotisnäyttelyn Oulun kaupunginkirjastossa maanantai-iltana Jaakonsaari pohti, kuinka suuri vaikutus oli sillä, että tsaari rauhoitteli näin Venäjän levottomuuksien keskellä asuvaa kansaa.
Historiaa silloin ainakin tehtiin, kun säätyvaltiopäivät hyväksyi uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain, joka antoi kaikille 24-vuotiaille naisille ja miehille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa.
Suomen naiset saivat ensimmäisenä maailmassa täydet poliittiset oikeudet: eduskuntaan valttiin 19 naista.
Oulun kaupunginkirjaston johtaja Helvi Puolakan pyynnöstä näyttelyn avannut Jaakonsaari uskoo, että suomalaiset onnistuivat ilman naisasialiikettä siinä, missä joku toinen kansakunta ei.
"Meillä on aina tehty yhdessä töitä, ei ole jaoteltu miehiä ja naisia, koska olimme niin valtavan köyhiä." Sellaista erilliskulttuuria, jossa miehet pelaavat keskenään tai käyvät temppelissä, ei pohjoiseen päässyt syntymään.
Jaakonsaaren mukaan tasa-arvomme oli maailmalla uutispaukku. Hän ylpeilee sillä, kuinka naisemme osasivat heti asettua asemaansa parlamentissa aina pukeutumistaan myöten.
Vaikka sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat merkityksellisiä, Venäjän keisarin hallitsema Suomi sai aidon parlamentaarisen demokratian vasta itsenäistyessään 1917. Mutta pohja kansanvallalle oli luotu.
Ouluun ehtinyt näyttely ei ollut suuri yleisömenestys avajaisiltanaan. Kutsutuista entisistä kansanedustajista tai kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenistä paikalla oli vain muutama.
Sateinen iltapäivä pyhien alla ei ollut paras mahdollinen ajankohta, mutta Helvi Puolakka halusi avajaiset näyttelyn aiheen takia ennen itsenäisyyden juhlallisuuksia.
Näyttely on avoinna joulukuun loppuun. Se kiertää kaikkiaan 24 kirjastoa seuraavana kahden vuoden aikana.
Se esittelee eduskuntauudistusta vuosilta 1906-1907 sekä suomalaisen yhteiskunnan kehitystä sadan vuoden aikana. Vaatimattomanoloinen näyttely koostuu 13 kevytrakenteisesta telineestä, joissa esitellään muun muassa yhteiskuntamme rakentumista, osaamista, koulutusta ja kulttuuria.
