Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ei nosta syytettä tapauksesta, jossa toimittajalle kerrottiin yksityiskohtia rikoksesta. Kalskeesta on todennäköisiä syitä epäillä, että joku Suomen Tietotoimistolle (STT) tietoja antanut poliisi tai muu virkamies syyllistyi virkasalaisuuden rikkomiseen kertoessaan isäänsä puukottaneesta pojasta. Syytettä ei voi kuitenkaan nostaa, koska yksityiskohtaisia tietoja antaneen henkilöllisyyttä ei saatu selville.
Syytteen nostamista vaati asianajaja Markku Fredman. Hänestä päivystävä komisario paljasti toimittajalle Helsingissä asuvasta pojasta ja tämän perheestä tietoja, joista perhe pystyttiin yksilöimään ja joita ei olisi saanut antaa lehdistölle ollenkaan. Oikeus tiedottamiseen olisi hänestä ollut tutkinnanjohtajalla, ei päivystävällä komisariolla.
Päivystävä komisario myönsi kertoneensa tapauksesta STT:n toimittajalle keskusteltuaan tiedottamisesta tutkinnanjohtajan kanssa. Hän kiisti kuitenkin antaneensa niin yksityiskohtaisia tietoja kuin lehdissä oli.
STT:n jutussa ja ainakin kahdessa iltapäivälehdessä ja yhdessä päivälehdessä kuvattiin muun muassa puukotukseen johtanut tilanne, puukotuksen tehneen lapsen ja muiden perheenjäsenten iät ja sukupuolet, puukotustilanne ja sen seuraukset.
Kalske: Tiedot salassapidettäviä
Kalske katsoo, että tiedot poliisille ilmoitetusta rikoksesta ja esitutkintaa ja syyteharkintaa varten laaditut ja saadut asiakirjat ovat lähtökohtaisesti salassapidettäviä. Salassapidosta voi poiketa vain, jos tietojen antaminen ilman painavaa syytä ei aiheuta asianosaiselle vahinkoa tai kärsimystä.
Lapsia koskevissa asioissa on Kalskeen mielestä oltava erityisen hienovarainen. Tässä tapauksessa vakavasta rikoksesta epäillyn 13-vuotiaan etu on vaarantunut, kun hänen henkilöllisyytensä paljastumiseen johtavia tietoja on päässyt julkisuuteen.
Kalskeesta on todennäköisiä syitä epäillä, että STT:lle tiedot antanut poliisi on syyllistynyt tahalliseen tai tuottamukselliseen virkasalaisuuden rikkomiseen. Syytettä ei kuitenkaan voi nostaa, koska yksityiskohtaisten tietojen antajaa ei ole saatu yksilöityä.
Helsingin kihlakunnansyyttäjä Antti Simola jätti syytteen nostamatta, koska hänestä tiedot eivät olleet salassapidettäviä. Simolasta uutisointi ei aiheuttanut yksityisille ihmisille vahinkoa tai haittaa.
Kalske toteaa, ettei kihlakunnansyyttäjä toiminut väärin, vaikka jätti syytteen nostamatta eri perusteella kuin Kalske.