Teatteri Airopikin Best Of -mininäytelmä 9.5, 10.5 ja 11.5. klo 19
Näyttämön sijainti on ainoastaan työryhmän tiedossa. Tiedustelut: tuomashenrikki@gmail.com
Tobias Effe katselee oululaisen kahvilan seinille kuin avaruudesta tähteään etsivä. Sitten hän ottaa intiimin ja tiukan katsekontaktin vastapuolella istujaan niin, että hengitys tuntuu kasvoilla.
"Tämä on se ero", hän sanoo. Parin vuoden reissulta takaisin Ouluun Turusta kotiutunut näyttelijä demonstroi, mitä eroa on monisatapäiselle yleisölle ja muutamalle katsojalle näyttelemisellä.
Effe on mukana Teatteri Airopikin uutuusnäytelmässä Best Of, jota esitetään ainoastaan neljä kertaa "35 neliömetrin vessaton varasto"
-näyttämöllä. Varastoon mahtuu kerrallaan aina kymmenen katsojaa, joten liput Tuomas Kumpulaisen ohjaukseen ovat kiven alla.
Eikö ole tuhlausta näytellä niin pienelle porukalle, jos halukkaita katsojia olisi enemmänkin?
"Päinvastoin. Näytteleminen on sitäkin arvokkaampaa. Pikkuporukalle näyttelemistä voisi periaatteessa verrata kameran edessä työskentelyyn. Erona on se, että katsoja ja näyttelijä ovat ihmisiä. Best Ofissa syntyy erittäin ohut rooli, joka lähentelee hyvin paljon epänäyttelemistä. Eli näyttelijä on läsnä enemmän omassa persoonassaan kuin roolihahmona. Teatterissa on kuitenkin aina kysymys ihmisyydestä ja sen kokemisesta", Effe kuvailee.
Mies on näytellyt ammatikseen kymmenen vuotta, niistä viimeiset kaksi Turun kaupunginteatterissa. Kerran hänen esiintymistään seurasi jopa 27 miljoonaa silmäparia.
"Soitin tuubaa Ykspihlajan työväen soittajissa ja teimme televisioidun keikan Liettuassa", näyttelijä selventää.
"Best Ofissa mennään kiinni ihmiseen, mikä on rehellistä, koska lavalle ei mennä valehtelemaan. Isossa salissa näyttelijä työskentelee enemmän tuodakseen esille ohjaajan visuaalista visiota, kun taas pienessä tilassa pelataan katsojan ja näyttelijän välistä vuorovaikutuspeliä", Effe pohdiskelee.