Autojen navigaattoreita aletaan hyödyntää porokolareiden vähentämiseksi ensi syksystä lähtien. Tiehallinnon, Paliskuntain yhdistyksen ja useiden muiden tahojen kokeiluhankkeessa tietoja porojen liikkeistä välitetään alustavan suunnitelman mukaan satelliittipaikantimiin neljällä tieosuudella, jotka ovat Rovaniemi-Ivalo, Rovaniemi-Levi, Kolari-Äkäslompolo ja Kuusamo-Pudasjärvi.
"Tietoja on tarkoitus välittää navigaattoreihin vuoden ajan. Tulosten perusteella päätetään sitten järjestelmän laajemmasta käyttöönotosta", hankkeen työryhmään kuuluva porotalousneuvoja Anna-Leena Jänkälä Paliskuntain yhdistyksestä kertoo.
Hankkeessa on mukana kymmenkunta paliskuntaa. Ne tulevat lähettämään tiedot teiden tuntumassa liikkuvista porokerääntymistä Destialle, jolla on valmis palvelu tietojen siirtämiseksi navigaattoreihin.
Uusi tekniikka on tarpeen Oulun ja Kuusamon välisellä vilkasliikenteisellä valtatie 20:llä, sillä se kuuluu maan kolariherkimpiin. Tutkimusten mukaan tielläliikkujien suurin huoli on porojen lisäksi hirvet.
Hirvikolarit vähentyneet
Oulun tiepiirin keräämien tietojen mukaan tien varteen sijoittuvissa kahdeksassa paliskunnassa on sattunut viimeisten neljän vuoden aikana 441 porokolaria, joista reilu kolmannes, 158, on paikannettu valtatie 20:lle. Riskialttiimmat osuudet ovat Pudasjärven ja Taivalkosken välillä sekä Kiimingin ja Arkalan välillä
Hirvikolareita tiellä ei ole viime vuosina sattunut sen enempää kuin Oulun läänin teillä keskimäärin. Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä niitä oli sattunut vain yksi. Määrät ovat olleet laskussa: viime vuoden luku oli 13 ja sitä edeltävän vuoden 22.
"Kehitys näyttäisi menevän oikeaan suuntaan, mikä kertoo hirvikannan alenemisesta metsästyksen seurauksena", tieinsinööri Heino Heikkinen toteaa.
Tie halkoo laidunmaita
Hirvieläinvahinkoja voidaan vähentää myös riista-aidoilla, mutta Heikkisen mukaan valtatie 20:lla niiden rakentaminen ei ole käytännössä mahdollista jo tien pituuden (200 kilometriä) vuoksi.
"Laajamittaiseen aitaukseen Tiehallinnon resurssit eivät riitä, ja teknisesti se on vaikea toteuttaa, koska lukuisia tie- ja taloliittymiä ei voisi katkaista."
Pudasjärven ja Taivalkosken välillä riista-aidan rakentamisen esteenä on Heikkisen mielestä myös se, että tie halkoo porojen perinteisiä laidunmaita, eikä niiden katkaiseminen olisi järkevää porotalouden kannalta.
"Jos aitaa rakennettaisiin vain tietyille osuuksille, seurauksena olisi, että porot liikkuisivat aitojen välissä ja se vasta hankala tilanne olisi."
Riista-aidat kalliita
Oulun tiepiirissä riistaeläinaitoja on rakennettu valtateille 4 ja 8. Perusteena ovat olleet korkeat liikenne- ja hirvikolarimäärät.
Heikkisen mukaan korkeat kolarimäärät ovat johtuneet pitkälle siitä, että tiet sijaitsevat rannikon tuntumassa hankalasti hirvien vaellusreitteihin nähden.
Hirvien luontaiseen liikkumiseen kun liittyy keväisin vaellukset sisämaan talvehtimisalueilta rannikolle, ja syksyllä toisin päin.
"Pitkähköillä aidoilla on pyritty johdattelemaan hirviä paikkoihin, joissa autoilijoilla on parempi mahdollisuus havaita tietä ylittävät eläimet. Aidat ovat kuitenkin vain paikallinen keino vähentää hirvikolareita."
Riistaeläinaitojen rakentaminen maksaa kilometriltä 10 000-15 000 euroa eli tien molemmille puolille tehtyinä kustannus on kaksinkertainen.