Oulu ohjeisti kuntayhtymäpäättäjät kalleimman vaihtoehdon kannalle. Tätä mieltä on lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen, joka arvostelee rankasti Oulun seudun koulutuksen kuntayhtymän (Osakk) kustannusvertailuja luonnonvara-alan koulutuksen kehittämisessä. Varsinkin investointivertailu on kyseenalainen, koska vain yhdessä vaihtoehdossa on huomioitu valtavan robottinavetan rakentaminen - navetan, josta on jo päätökset, mutta jota ei ole vielä rakennettu mihinkään.
Navetta on huomioitu vain vaihtoehdossa, joka kuvaa nykytilannetta eli opetuksen säilymistä sekä Kempeleessä, Oulussa että Muhoksella. Näin tämä vaihtoehto osoittautuu investointien osalta myös kalleimmaksi. Kun navetan vaatima investointi lisätään muihin vaihtoehtoihin, kalleimmaksi tuleekin juuri se, jonka Oulu valitsi, laskee Kokkonen.
Kuntayhtymän mielestä navettakulut kuuluvat vain nykytilanteeseen, koska navetta on välttämätön, eikä sitä voi rakentaa muualle kuin Muhokselle: "Kempeleeseen olisi ollut erittäin vaikea rakentaa navettaa edes omille tiloille kuntakeskukseen ja sama tilanne on Vallinkorvassa", huomauttaa Osakkin kiinteistöpäällikkö Mauri Rasinkangas.
Ratkaisiko siis sittenkin juuri navetta asian Muhoksen eduksi? "Ei millään muotoa, sehän olisi voinut olla missä muualla tahansa, jos se olisi ollut mahdollista", vakuuttaa Rasinkangas. Mutta jos Muhos kerran oli ainoa vaihtoehto navetalle? "Navetta ei tuonut mukana vaihtoehtoja vaan vaihtoehdot toivat mukanaan navetan, näin päin se menee", toistaa Rasinkangas.
Kokkonenkin myöntää, ettei navetalle olisi löytynyt Muhosta parempaa paikkaa. Se ei silti tarkoita sitä, että navettakustannukset voisi jättää muista vaihtoehdoista pois, sehän olisi rakennettava joka tapauksessa. "Näin kaikki muut vaihtoehdot vain on saatu näyttämään olemassa olevaa tilannetta houkuttelevammalta."
"Lääninhallituksen sivistysosaston päällikkönä en voi vain sivusta seurata, mitä on tapahtumassa Oulun kaupungin ja Osakkin välillä. Koulutusasiat ovat niin tärkeitä, että pitäisi kaikin tavoin olla yhteistyötä edistämässä. Tässä avoimuus on nyt kadonnut."
Investointilaskelman lisäksi virheellisiä ja epäjohdonmukaisia ovat Kokkosen mielestä myös vuosikustannusvertailut ja julkisuuteen annetut päätösperustelut. Navetta kyllä on laskelmissa, mutta muita kuluja on vähennetty ja lisätty tarkoitushakuisesti.
"Mikä on toisessa plussana se pitää olla toisessa miinuksena. Otetaan esimerkiksi Koivikon lisärakentamiset: tuotantotila on, mutta kaikki muu mitä pitää rakentaa, kasvihuoneet ja muu lisärakentaminen sekä pääomakulut, niitä ei ole vähennetty tästä nykyisestä toimintamallista. Silloin päästään jo aivan eri lukuihin."
Julkisilla rahoilla tehtävät investoinnit on Kokkosen mielestä kyettävä järkevällä tavalla perustelemaan kannattaviksi.
Kokkonen ihmettelee myös merkintää, josta ilmenee, että kiinteistöistä saadaan keskitetyssä vaihtoehdossa merkittävät vuositulot. Kuntayhtymän kehitysjohtaja Juhani Mankisen mukaan nämä tulot ovat vain oppilaitosyksikön maksamia vuokria, eivät mitään ulkopuolista tuloa.
Kempeleen ja Vallinkorvan kiinteistöihin on jo suunniteltu uutta käyttöä, vaikka päätöksiä ei olekaan: Pirilään tulisi rehtori Erkki Kankaan hallinnoima yksikkö, joka huolehtii toisen asteen koulutuksen yhteisistä palveluista ja aikuiskoulutuspalveluista. Vallinkorvaan sijoittuisi tietotekniikkaa, teknistä suunnittelua ja viestintää joko uutena tai muista kuntayhtymän yksiköistä.
Kokkonen on lähestynyt asiassa jo viime viikolla Oulun kaupungin johtoa. Apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemen esityksen valmistellut suunnittelusihteeri Sakari Pulkkinen ei ota kantaa kustannusvertailuihin. "Lähtökohtana oli, että Osakkin luvut ovat luotettavia."