Langattoman laajakaistan ulkoantenni on monessa talossa hakenut paikkaansa kuin Kallioniemen pirtin uuni Kalle Päätalon kirjoissa. On pitänyt kokeilla jopa 14 eri kohtaa, ennen kuin laajakaistayhteys on toiminut.
Ikivanhoja pihakuusia on raivattu laajakaistasignaalin tieltä. Usein on ottavin paikka ulkoantennille löytynyt navetan, viljasiilon tai konehallin katolta. Sotkamolaisen Osmo Polvisen tilalla paras signaali tuli varaston katolta.
Pitkiäkin mastoja on tarvittu, jopa 20-metrisiä. Pitkät mastot on pitänyt harustaa.
Langaton Wimax-laite on helppo asentaa. Useimmilla signaali on löytynyt kerralla, mutta yhä on katvepaikkoja, joihin laajakaistaa ei ole saatu. Esimerkiksi talo notkon pohjassa vanhan metsän keskellä on vielä laajakaistan saavuttamaton kohde.
Sotkamon Tipasojalla on yhä katveita, mutta Sormulasta on näköyhteys tukiasemalle noin kymmenen kilometrin päähän. Tilalle hankittiin langaton laajakaista heti kun se oli mahdollista noin vuosi sitten.
"Kertaakaan ei ole yhteys katkeillut. Alussa ei voinut uskoa, että sivut vain rävähtävät auki", Jouko Sormunen kertoi.
Laajakaistan peittoa tihennetään Kainuussa kysynnän mukaan, turhaan ei rakenneta alueille, joissa ei ole kysyntää tai edes asutusta. Kesämökeille langattoman laajakaista voi tilata vain osaksi vuottakin. Jatkossa katveita yritetään peittää myös Digitan laajakaistaverkolla, jonka rakentaminen on aloitettu pääkaupunkiseudulta ja pohjoisen hiihtokeskuksista.