Einari Vidgrénistä kuulee tarinoita etenkin jos osuu raveihin.
Metsäkoneita valmistavan, kansainvälisen pörssiyhtiö Ponsse Oyj:n edesmennyt keulamies pääsi ulkomaisiin illallispöytiin, joissa hän osasi kommunikoida vaikkei taitanut englantia. Kerran Australiassa istuttiin metsäammattilaisten päätösillallisilla. Suomalaiskilpailijan toimitusjohtaja puhui sujuvasti isännille. Einari halusi myös puhua ja hän nappasi kilpailijan johtajaa hihasta, jotta tämä kääntäisi Einarin puheen isännille. Suomalaiskollega suostui.
”Nyt kun maailman toiseksi parhaan metsäkonevalmistajan johtaja ehti puhua, haluan maailman parhaan konevalmistajan puolesta lausua kiitokset isännille...”, Einari aloitti. Tulkiksi asettunut kilpailijan edustaja yskäisi, mutta käänsi sanatarkasti.
Juhlaväki räjähti nauruun. Australian markkinat aukenivat Ponsselle.
Pienviljelijän seitsenlapsisessa perheessä varttunut Einari Vidgrén kävi supistetun kansakoulun Ylä-Savossa Vieremällä. Hän koppasi jo poikasena kirveen ja pokasahan kainaloonsa ja suuntasi metsätöihin. Einari hitsasi kyläpajassa traktorista ensimmäisen metsäkoneen. Rujo kone sai nimensä kirkonkylällä juoksennelleen sekarotuisen kulkukoira Ponssen mukaan.
Juha Vidgrén puhuu isästään Einarista Kalevan haastattelussa tämän lehden Raha-sivulla. Juha siirtyi Einarin kuoltua neljä vuotta sitten 2010 Ponssen hallituksen puheenjohtajaksi ja on nyt yhtiön suurin omistaja.
Ponsse Oyj:n perustaja Einari Vidgrén muistetaan kansanmiehenä, joka mielellään jututti ihmisiä ja pystyi tarinoillaan luomaan ympärilleen leppoisan ilmapiirin. Hänen huumorinsa tepsi myös ylikansallisia kilpailijoita vastaan.
Juha Vidgrénin mukaan Ponssessa on haluttu säilyttää Einarin lupsakkuus ja reilu meininki, niin suhteessa asiakkaisiin kuin työntekijöihin. ”Luottamusta asiakkaisiin on rakennettu vuosikymmenet ja samalla on luotu ilmapiiriä, johon mahtuvat kaikenlaiset mielipiteet, mutta jossa huumorille on jätetty reilusti tilaa elää ja kehittyä.”
Pienestä mökistä kovalla työllään monimiljonääriksi noussut Einari Vidgrén kelpaa suomalaisille sankarihahmoksi, vaikka toki hän joutui joissakin lehtihaastatteluissa valittamaan kateellisten ihmisten puheita.
”Einari Vidgrén ei voi ymmärtää, miksei menestyksestä saa nauttia”, otsikoi eräs lehti kymmenisen vuotta sitten.
Einari Vidgrén oli paitsi hevosmies, myös teollisuusneuvos ja Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan kunniatohtori, joka komeili vuosikausia verotietojen kärkisijoilla. Nyt sinne on noussut Einarin poikia, korkeimmalle 1970 syntynyt Juha, jolle näyttää kasaantuneen viime vuonna verotettavaa tuloa 1,3 miljoonaa euroa.
Verotustiedot viime vuosilta ovat osoittaneet, että Suomessa ei tarvitse enää syntyä ruotsalaisperäiseen sukuun taatakseen itselleen muhkeat tulot tekipä aikuisena mitä tahansa.
Einari Vidgrénejä ja vastaavia omalla työllään rikastuneita suomalaisia kansanmiehiä voi löytää verotiedoista muitakin. Viime vuoden kärkisijoilla sellaisia ovat peliyhtiönsä myyneet suomalaismiljonäärit.
Jonkinlainen muutos suomalaisessa ilmapiirissä on tapahtunut, kun uudenlaisia raharikkaita ja miljoonia euroja veroja Suomeen maksavia pikemminkin kunnioitetaan kuin haukutaan.
Terveeseen, avoimeen julkiseen keskusteluun kuuluvat räväkät kannanotot sekä tunteenilmaisut, kunhan ne ovat perusteluja. Mitä enemmän henkilöllä on valtaa ja rahaa, sitä avoimempaan viestintään hänen pitää olla valmis.
Oulussa puhutaan huomenna torstaina Oulun yliopiston sekä ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa huumorin merkityksestä bisneksessä. Vaikka vitsailun tavat saattavat vaihdella eri maissa, paikkakunnilla tai ammateissa, huumoria kannattaa viljellä. Tutkimuksissa on havaittu, että hyväntahtoinen nauru laajentaa luottamuksen ja luovuuden ilmapiiriä.
Uudet keksinnöt syntyvät rennossa meiningissä.
Kolumni