Yllämme lepäävä synkeä peitto, kaamos, kannattaa pyrkiä pelmauttamaan nauramalla, sanoo tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunula. Hän tuo ensi lauantaina ensi-iltaan uuden tanssiteoksensa Kaamoksen.
"Ajatukseni on se, että kaamosta voisi yrittää selättää sille nauramalla. On hyvä koettaa päästä purkamaan tällaisia ideoita ja antaa katsojalle mahdollisuus ikään kuin nauraa peloille tai niille ahdistuksille, mitä mahdollisesti on", Yli-Maunula sanoo.
Kaamos-teoksensa myötä Yli-Maunula toivoo, että myös katsoja pääsisi käsittelemään pimeään vuodenaikaan liittyviä tunteitaan. Yli-Maunula myöntää, että valon puute on sitä raskaampaa kohdata, mitä vanhemmaksi tulee.
Tragediaa ja komiikkaa yhdistelevän tarinakokoelman idea, koreografia ja tanssiosuudet ovat Yli-Maunulan käsialaa. Tekstit on työstänyt kirjailija Petri Tamminen.
"Olen haudutellut tätä aihetta varmaan pari vuotta, ja luulisin, että yksi lähtölaukauksista on ehdottomasti ollut Petri Tammisen teokset ja ennen kaikkea tapa tarkkailla maailmaa."
Kateissa oleva valo
Kaamos-teoksen eräs keskeisistä hahmoista on Lucia-neito, joka yleensä mielletään nauravaiseksi ja positiiviseksi lempeyden lähettilääksi. Teoksen mainoksessa tummakutrinen Lucia-neito tuijottaa herkeämättä eteensä puristaen asetta rintaansa vasten.
"Lucia on minun mielestäni sillä tavoin perinteinen hahmo, kun sen pitäisi tuoda valoa pimeyteen. Ajatus siitä, että Lucia-neito olisikin kaamosmasentunut, on mielestäni herkullinen ristiriita."
Yllättäen Lucia-neidon perinteen taustalta löytyykin julmia marttyyritarinoita, joista tämän päivän Lucia on Yli-Maunulan mukaan selkeästi etääntynyt.
"Leikin sillä ajatuksella, että kun tämä tarina on suomenruotsalaisille pyhä ja tabu, niin haluan vähän niin kuin ravistella sitä. Eli asioita voi katsoa vähän toisestakin näkökulmasta."
Vaikeuksista puhuttava
Yli-Maunula myöntää, että tuimasta mainoskuvasta on hätkähdetty.
Vaikka Kaamos-teoksen rinnastaminen viime aikojen ampumistapahtumiin ei ole Yli-Maunulan mukaan tarkoituksellista, hän ei myöskään halua olla vaikeiden asioiden suhteen hiljaa. Masennuksesta pitäisi uskaltaa puhua.
"Mitä enemmän asioista vaietaan, sitä räjähdysalttiimmaksi ihminen tulee. Uskon että näiden tapahtumien taustalla on paljon vaikenemista ja tukahduttamista."
Yli-Maunula arvelee, että tästä syystä vaikeat asiat ovat paisuneet kohtuuttomasti ihmisen sisällä.
"Sen takia minusta on tärkeää, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä."
Kaamos-tanssiteoksen tekstipuolesta vastaava, Asikkalassa asuva kirjailija Petri Tamminen on sitä mieltä, että kaamos on meidän suomalaisten oma luonnonkatastrofi.
Kynttilä ei paljon lohduta
"On paljon ihmisiä, joita kaamos ei kiusaa mitenkään. Luojan kiitos että on. Suomi lakkaisi toimimasta, jos ei olisi."
Sitä Tamminen ei ymmärrä, että kun pimeydessä tulee vastaan kaamosmasentunut, niin hänelle sanotaan, että sytytä kynttilä ja pane villasukat jalkaan, kyllä se siitä.
"Joskus pitää vain katsoa kohti ja sanoa, että tämä pimeys on yhtä perkelettä."
Kaamoksen ensi-ilta 29.11. klo 19 Valveella (Hallituskatu 7), Oulu. Muut esitykset 3.-4.12. klo 19 ja
12.-13.12. klo 19.