Oulu Naudanlihan tuotanto ja kulutus ovat Suomessa olleet hienoisessa laskussa 1990-luvun puolivälistä tähän päivään asti. Samaan aikaan siipikarjan lihan kulutus on kaksinkertaistunut. Suuntaus myös jatkunee samanlaisena.
Vuositasolla naudanlihan kokonaiskulutus on Suomessa tällä haavaa 90 miljoonaa kiloa, kun siipikarjan lihaa kulutetaan 70 miljoonaa kiloa. Suurin kysyntä on kuitenkin edelleen sianlihalla: noin 170 miljoonaa kiloa vuodessa.
Kulutustrendien taustalla on muun muassa siipikarjan lihan halpeneminen Suomessa EU-jäsenyyden myötä. Nyttemmin myös sianlihan hinta on laskenut voimakkaasti.
"Naudanliha on tuottajahinnaltaan nyt noin 60-70 prosenttia kalliimpaa kuin sianliha. Sianlihan hinnan pudotus johtuu siitä, että Euroopassa sitä on varastot pullollaan ja sen vienti Venäjälle on vaikeutunut maan tuontikiintiöiden vuoksi ", sanoo johtaja Lea Lastikka Elintarviketeollisuusliitto ry:stä.
BSE on osaltaan sekin nirhaissut naudanlihan menekkiä. "Kuitenkaan Suomessa se ei ole sanottavasti nakertanut sitä, ei edes silloin, kun meillä ilmeni yksi tapaus vuonna 2001", Lastikka huomauttaa.
Tällä haavaa naudanlihan kotimainen kulutus ja tuotanto ovat tasapainossa - esimerkiksi tammi-toukokuussa kummankin osuus oli noin 39 miljoonaa kiloa.
"Pitkällä tähtäimellä kotimainen tuotanto ei riitä tyydyttämään kulutusta", arvioi va. alkutuotantopäällikkö Juha Alatalo A-Tuottajat Oy:stä.
"Naudanlihan tuotantomme perustuu 90-prosenttisesti lypsyrotuisiin eläimiin, joiden määrä on koko ajan laskussa", Alatalo sanoo.
Brasiliasta tuodaan
nautaa yhä enemmän
Naudanlihaa tuotiin Suomeen Brasiliasta tammi-huhtikuussa tuoreena ja jäähdytettynä 174 tonnia sekä jäädytettynä 68 tonnia. Tuonnin arvo oli 1,87 miljoonaa euroa. Tullin tilastopalvelun mukaan tuoreen naudanlihan tuonti kasvoi 64 prosenttia ja jäädytetyn 34 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.
Viime vuonna Brasiliasta tuotiin tuoretta naudanlihaa 486 tonnia, kun naudanlihan kokonaistuonti oli noin 2 460 tonnia. Jäädytettyä brasilialaislihaa tuotiin 138 tonnia, kun jäädytetyn kokonaistuonti oli 3 300 tonnia.
Naudanlihaa tuodaan Suomeen myös muun muassa Alankomaista, Saksasta ja Belgiasta. Tullin mukaan valtaosa jäädytetystä naudanlihasta päätyi viime vuonna maahamme Ruotsista, jonne se oli tullut todennäköisesti jostain muualta.
Tuontiliha menee pääosin ravintoloiden käyttöön, mutta myös sen vähittäiskauppa on kasvanut, koska suuret kaupan keskusliikkeet ovat ottaneet sen kauppojensa lihatiskeille sisäänvetotuotteiksi.
Kaupan keskusliikkeet ovat markkinoineet esimerkiksi tuoretta brasilialaista pihvihärän ulkofileepalaa jopa noin 12 euron kilohintaan.
"Tuontinaudanlihasta valtaosa on niin sanottuja arvo-osia toisin kuin tuodussa sianlihassa, jota myös teollisuus käyttää raaka-aineenaan muun muassa makkaran valmistuksessa", Lastikka selvittää.
Ravintoloiden ei tarvitse ilmoittaa käyttämänsä lihan alkuperää. Sitä vastoin vähittäiskauppojen täytyy kertoa naudanlihan alkuperä joko pakkauksessa tai irtomyyntilihassa lihatiskillä. Toisaalta marinoituna myydyn lihan alkuperän jäljittäminen voi kuluttajalle olla työläämpää.
"Suomessa on kansallinen määräys, jonka mukaan myös marinoidun lihan alkuperä pitää ilmoittaa, kun taas EU-lainsäädännön mukaan tämä ei ole pakollista", Lastikka sanoo.
Hän kuitenkin tähdentää, että jos kuluttaja haluaa tietää marinoituna myydyn lihan alkuperän, täytyy kauppiaan pystyä ilmoittamaan se.