Na­tu­ras­ta toi­vo­taan Lapin voi­ma­va­raa

Suunnittelija Pekka Nyman toivoo Pelkosenniemen Natura-maille virkistys- ja tutkimuskäyttöä sekä lisää matkailuhankkeita. Päällimmäisenä hänen mielessään kuitenkin on paikallisten asukkaiden metsästysoikeuden takaaminen valtion mailla.

-

Suunnittelija Pekka Nyman toivoo Pelkosenniemen Natura-maille virkistys- ja tutkimuskäyttöä sekä lisää matkailuhankkeita. Päällimmäisenä hänen mielessään kuitenkin on paikallisten asukkaiden metsästysoikeuden takaaminen valtion mailla.

"Näyttää siltä, että paikallisten asukkaiden metsästysoikeudet säilyvät, mutta metsästysseurojen tilanne on toinen", hän sanoo.

Pelkosenniemen kuten kaikkien muidenkin Lapin Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat käydään lähitulevaisuudessa tarkasti läpi. Metsähallituksen ja Lapin liiton käynnistämän hankkeen tavoitteena on laatia Lapin ympäristökeskuksen johdolla Natura-alueiden hoidosta ja käytöstä yleissuunnitelma. "Hoito- ja käyttösuunnitelmia on laadittu erämaa-alueille, kansallispuistoille ja muutamille muille luonnonsuojelualueille, mutta suuri osa Natura 2000 -alueista on sitä vailla. Natura-alueiden käytön kehittäminen luontoarvoja vaarantamatta ja matkailukäytön sovittaminen yhteen muiden maankäyttömuotojen kanssa on yleissuunnittelun tärkein tavoite", hankkeen koordinaattori Tuula Leskelä kertoo.

Leskelä uskoo, että alueiden ohjattua virkistyskäyttöä on mahdollista lisätä luontoarvoja vaarantamatta. Lapin osalta Natura 2000 -verkostoon esitetty alue alkaa olla valmis. Viimeisessä täydennysehdotuksessa esitettiin suojeluverkostoon yhtä laajennusta ja kahta uutta aluetta.

Takavuosien kiihkeä Naturan vastustuskin näyttää hiljalleen tasaantuneen, sillä täydennysehdotuksesta tehtiin lausuntokierroksella vain kolme muistutusta.

Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnittelua toteutetaan paikallisesti seutukunnittain kokoontuvissa työryhmissä sekä maakuntatason kysymyksiin keskittyvässä työryhmässä.



Soilta paikallisille
metsämiehille töitä


Pekka Nyman toivoo, että Pelkosenniemen laajoille ja ainutlaatuisille aapasoille saataisiin metsähanhitutkimusta, johon hän uskoo saatavan myös EU:n Life-rahaa. "Metsähanhitutkimusta ei ole järjestetty juuri missään Suomessa. Laji on taantuva ja vaatii seurantaa. Pelkosenniemen noin 25 000 hehtaarin suuruiset aapasuot olisivat tähän erinomainen paikka."

"Pelkosenniemellä on liikkumaan tottuneita paikallisia metsämiehiä, jotka voisivat tehdä kenttätyöt. Sillä helpotettaisiin myös työttömyyttä."

Nyman uskoo, että aapasoita voitaisiin hyödyntää myös matkailussa. "Aapasuot ovat käytännössä meidän viimeiset todelliset erämaat. Luulen, että niille löytyy käyttöä myös matkailussa, kunhan vain keksimme keinot", hän sanoo.

Ilmoita asiavirheestä