Naturan täy­den­nyk­sis­tä ei tullut sopua

Natura-verkoston täydennyksistä ei syntynyt tiistaina sopua Natura-ministerityöryhmässä. Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) halusi vielä rajata verkostosta pois elinkeinotoiminnan kannalta tärkeitä alueita.

Natura-verkoston täydennyksistä ei syntynyt tiistaina sopua Natura-ministerityöryhmässä. Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) halusi vielä rajata verkostosta pois elinkeinotoiminnan kannalta tärkeitä alueita. Ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) ja työministeri Tarja Filatovin (sd.) mielestä on parempi kirjata kiistanalaiset alueet Naturaan ja hakea Naturan sääntöjen mukaan lupia elinkeinotoimintaan.

Ministerityöryhmä ei enää kokoonnu, koska se ei kolmessa kokouksessa saanut lopullista sopua aikaiseksi. Naturaverkoston täydentäminen viedään seuraavaksi koko hallituksen käsittelyyn.

Enestamin mukaan esitys saadaan käsittelyyn todennäköisesti ensi viikolla. Jos ratkaisua ei ympäristöministeriön esityksen pohjalta synny, voi asia venähtää joulupyhien yli ensi vuoden puolelle.

Ympäristöministeriön esityksen mukaan Natura-verkostosta poistettaisiin yhteensä 2 300 hehtaaria, toisaalta laajennuksia ja uusia alueita tulisi mukaan lähes 26 000 hehtaaria.

Ministerien erimielisyydet koskivat kuutta aluetta; joukossa Keminhaaran suot Lapissa sekä Koitelainen, Pomponrahka, Nukinrahka-Hirvilamminsuo, Antinmäki-Kylmäpuro-Hevossuo ja Peuralamminneva.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi alueista aiemmassa Natura-ratkaisussa tehdyt rajaukset. KHO palautti alueet käsittelyyn, koska alueita oli jätetty ehdotuksen ulkopuolelle elinkeinotoiminnan eikä luonnontieteellisten kriteerien perusteella, kuten EU:n luontodirektiivi ja Suomen luonnonsuojelulaki edellyttävät.

Natura sallii toiminnan

Pomponrahkan alueen Turun lentokentän lähellä on ilmailuvirasto halunnut pois Naturasta. Vuoden 1998 Natura-esityksessä rajaus oli kauppa- ja teollisuusministeriön sekä liikenneministeriön haluama. Aluetta oli rajattu niin, että elinkeinotoiminta, kuten kaivostoiminta ja lentokentän laajentaminen olisivat mahdollisia. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi tämän rajauksen, koska se perustui muihin kuin Natura-ohjelman mukaisiin perusteisiin.

Enestam ja Filatov katsoivat, että tämän myötä asiassa on tehty se mitä asiassa voidaan tehdä. Korkeaoja esitti, että aluetta yritettäisiin vielä rajata tavalla, jonka KHO on jo kertaalleen hylännyt.

"Meistä vaihtoehto on se, että jos kaivostoiminnalle todetaan olevan edellytyksiä, hyödynnetään niitä poikkeusmahdollisuuksia joita Naturajärjestelmä sallii. Toisin sanoen, arvioidaan miten kaivostoiminta vaikuttaisi alueen luonnonarvoja ja miten tärkeää kaivostoiminta olisi kansallisesti. Jos todetaan, että vaikutus luonnonarvoihin on pieni ja edut ovat kansallisesti katsoen suuret, on kaivostoiminta mahdollista", Enestam sanoi.

EU:n ympäristökomissaari Margot Wallström vieraili Suomessa viime perjantaina ja vakuutti, että Natura-alueilla voidaan harjoittaa elinkeinotoimintaa, jos se ei vahingoita luontoarvoja. Kukin tapaus on kuitenkin harkittava etukäteen. Korkeaojan ja keskustan toivomaa varmaa etukäteislupaa elinkeinotoiminnalle ei kuitenkaan ole mahdollista saada, totesi Enestam.

"Arviota ei voi tehdä ennen kuin tiedetään, kuinka suurta aluetta esimerkiksi kaivostoiminta Koitelaisessa koskisi", Enestam sanoi.

Ilmoita asiavirheestä