Ei tarvitse sanoa kuin sana natura, niin kansa käy jo kuumana. Tämä todistettiin kiirastorstaina Pyhäjärvellä, missä yhteisten alueiden osakaskuntien väki oli kutsuttu koolle pohtimaan suojeluasioita paikallisen hotellin kokoustilaan.
Kokouksen oli määrä alkaa yhdeltätoista. Kymmentä minuuttia ennen ilmoitettua alkamisaikaa kokoussali oli jo viimeistä paikkaa myöten täynnä ja pitkä ihmisvirta luikerteli vielä hotellin käytävillä. Tunnelma on malttamaton; kuin väki odottaisi nälkäisenä EU:n ruoka-avun jakoa.
"Pikkusen Niittysaaren ne vain liittävät naturaan, muuten kaikki on entisellään", tuumailee eräs isäntä hikoillessaan jonossa ahtaassa käytävässä.
"Turhaa me tässä jonotamme. Emme me täällä mitään päätä. Kokous voitaisiin siirtää Brysseliin, siellä ne päätökset tehdään kumminkin", tokaisee toinen.
Väenpaljoudessa kummastellaan, miten tällaiseen tilaisuuteen on varattu näin pieni sali. Kutsu oli lähetetty kolmelle ja puolelle tuhannelle ja sali varattu sadalle. Paremmiksi paikoiksi tarjotaan jäähallia, sellainenkin kun Pyhäjärveltä löytyy.
Pian yhdentoista jälkeen jonon hännillä supistaan, millaisia päätöksiä kokoussalista alkaa valua. "Ettei vaan asia muutu matkalla, ennen kuin tieto tänne saakka ehtii. Niin monen välikäden kautta se tulee. Tiedä, minkälaisia pykäliäkin sinne vielä lisätään."
Käytäväpuheissa sorkitaan itse asiaakin. "Lapissa saa tehdä nuotion joka paikkaan, täällä on vain neljä paikkaa. Kyllä jokaisen saaren kallionniemeen pitäisi voida tulet laittaa", purnaa yksi.
Asiaa riitti kokoukseenkin
Kokouksen asialista on komea. Päätettäväksi ja hyväksyttäväksi tarjotaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen esittämää yhteisten vesialueiden rauhoitussopimusta, rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaa vesijättöjen tilusjärjestelyjä sekä vesijätön tilalle saatavien vaihtomaiden yhdistämistä yhdeksi uudeksi yhteiseksi alueeksi.
Ennen kuin asioihin päästään kiinni malttamattomimmat peruttavat jonossa taaksepäin ja huokailevat mennessään, ettei täällä voi olla, kun happi loppuu.
Ilmoittautumiseen hurahtaakin ensimmäinen kokoukselle varattu tunti. Siihen mennessä väki on ehtinyt harventua melkoisesti.
Kokouksessa käytiin kova keskustelu suojelualueiden käytöstä. "Osakkaat halusivat kuulla, mitä rauhoitussopimus merkitsee heille. Sehän tuo rajoituksia nykyiseen alueen saarten vapaaseen käyttöön", kertoo toimitusinsinööri Heikki Kössö Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistosta.
Vesijättöalueiden rauhoitussopimuksesta saatiin päätös sorvattua. Rahoitusalueilta ei saa enää hakata puuta metsätalouden käyttöön. Ympäristökeskus on hakenut hankeuusjakoa valtion omistamien saarien edustalla oleville vesijätöille. Tästä kuultiin paikalla olleita yhteisten alueiden osakkaita.