Hallituksen Natura-ratkaisu siirtyi viikolla, kun torniolainen kuntaministeri Hannes Manninen halusi perehtyä asiakirjoihin tarkemmin. Manniselle Naturan täydennys on erittäin hankala asia lappilaisten tiukan vastustuksen vuoksi. Pahimmassa tapauksessa vaarassa on Mannisen poliittinen tulevaisuus.
Kiistan kohteena ovat Kemihaaran suot ja Koitelaisen alueen laajennus Sodankylässä. Näiden lisäksi Natura hiertää vielä muutaman muunkin kohteen osalta. Kaikkiaan on kyse 36 suojeltavasta alueesta, joiden poisjääntiä Natura-verkostosta korkein hallinto-oikeus pitää joko lainvastaisena tai juridisesti riittämättömästi perusteltuna.
Oikeuskansleri Paavo Nikula on arvioinut KHO:n palautuspäätöstä Kemihaaran soiden ja Koitelaisen alueen osalta. Nikula mukaan molemmat alueet on otettava Naturaan. Päinvastainen ratkaisu Kemihaaran soista edellyttää kiistatonta lintu- ja luonnontieteellistä selvitystä.
Hallituksen on viisasta ottaa huomioon oikeuskanslerin huomautukset ja liittää Naturaan niin Kemihaaran suot kuin Koitelaisen laajennuskin. Näin päästään eroon ainakin muutamasta Lappia riivaavasta luontokiistasta. Asia on Lapille hyvin vaikea, onhan monen mielestä Lappia jo suojeltu riittävästi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä huolimatta Lapissa elätellään yhä Vuotoksen altaan rakentamistoiveita. Asiaa ei enää perustellakaan työpaikoilla, vaan köyhien kuntien verotuloilla, joita ne saisivat vesivoimasta.
Vuotosta ei enää kannata herätellä henkiin. Sen sijaan ymmärrettävämpää on pelko Koitelaisen alueesta, jonka laajentamista ja liittämistä Naturaan vastustetaan malmivarojen mahdollisen hyödyntämisen vuoksi. Hallitus jätti 1998 Koitelaisesta yli 7 000 hehtaaria Naturan ulkopuolelle juuri malmiesiintymän takia.
Alueen liittäminen Naturaan ei lopullisesti estä elinkeinotoimintaa suojelualueella. Saksassa on rakennettu jopa moottoritie Natura-alueen läpi. Tähän mahdollisuuteen viittasi myös oikeuskansleri muistiossaan. Nikulan mukaan Natura-ratkaisujen jälkeen on mahdollista selvittää "yksittäisten hankkeiden osalta, onko olemassa sellaisia yleiseen etuun (kaivosintressi, vesivoima) perustuvia oikeudellisesti kestäviä perusteluja, noiden nojalla suojelusta voidaan poiketa".
Hallitus yrittääkin nyt ratkaista kiistan tutulla tempulla eli lausumilla, jotka liitettäisiin Natura-päätöksen yhteydessä hallituksen pöytäkirjaan. Lausumat eivät sido seuraavia hallituksia, mutta nykyisen eloa ne rauhoittavat kummasti.
paakirjoitus@kaleva.fi