Sarjan edelliset osat on julkaistu 12.2., 19.2., 26.2., 5.3. ja 12.3. Ehdotuksia taruhenkilöistä voi lähettää osoitteeseen kulttuuri@kaleva.fi
Pohjoisten kairojen kätköissä suurilla savotoilla syntyi ainutlaatuinen ja väkevä jätkäkulttuuri, joka tuotti tunnetut Nätti-Jussin tarinat.
Metsäteollisuuden kehittyessä puulle tuli kysyntää ja metsiä hakattiin yhä kiivaampaan tahtiin.
Niinpä viime vuosisadan alkupuolella pohjoisten jokienvarsille ja erämaihin nousi kymmenittäin mittavia savotoita, joissa työskenteli tuhansittain maakunnan miehiä ja etelästä tulleita kulkujätkiä.
Asutuksesta kaukana olevilla savotoilla ja eristäytyneissä olosuhteissa työskentelevillä jätkillä ei ollut tarjolla eikä mahdollisuuksia viettää tavallista vapaa-aikaa kuten kylien keskellä on.
Niinpä jätkien oli savottakämpillä iltojensa ratoksi itse viihdytettävä itseään sepittämillään mielikuvitustarinoilla.
Keksimillään tarinoilla kukin jätkä halusi miesporukassa panna paremmaksi ja osoittaa ylivertaisuutensa. Tulla ensimmäiseksi ja voittaa.
Vuosien kuluessa vähitellen jätkien päässä syntyi savotoilla myyttinen sepitteellinen tarinankertojien yhteishahmo, jätkien jätkä, Nätti-Jussi -niminen tarujätkä, joka huimilla mielikuvitusjutuillaan oli aina ylivertainen ja voittamaton kaikkiin muihin nähden.
Jätkäkulttuurin piirissä syntyneissä tarinoissa päästivät jätkät iltansa kuluksi Nätti-Jussin suuhun sijoitettuna mielikuvituksensa vapaaseen ja rajoittamattomaan lentoon raskaan arkipäivänsä kevennykseksi.
Jutuissa kukki ehtymätön väkevä huumori absurdeine ja groteskeine piirteineen.
Monissa jutuissa ei kaihdettu karskia karmeutta. Erään kerran Nätti-Jussille oli tappelussa isketty kirves kahvaa myöten päähän.
Kunnanlääkärin tutkittua ja ilmoitettua, ettei uskalla tehdä sille mitään, niin Nätti-Jussi pyysi lääkäriä sahaamaan edes kirveenvarren poikki, jotta saisi pantua karvalakin päähän ja kehtaisi istua linja-autossa matkalla keskussairaalaan hakemaan apua.
Näissä pohjoisten savottajätkien Münchhausen-tarinoitten viehätys perustuukin juuri hulvattomaan ja mahdottomaan liioitteluun. Kenen tahansa jätkän, "kansantaiteilijan" päässä savottakämpillä syntyneitä omaperäisiä mielikuvitustarinoita pidetään jopa kansainvälisestikin korkean luokan huumorina, korkeatasoisina ja vertaansa vailla olevina.
Nätti-Jussin tarinoitten tarujätkällä ja hahmolla on myös todellisuudessa esikuvansa. Viime vuosisadan alkupuolella Lapin suuria savotoita kierteli kulkujätkä Juho Vihtori Nätti, joka tuli tunnetuksi kautta maankunnan taitavana ja voittamattomana jutun kertojana.