Natsien kir­ja­ro­viois­ta kulunut 70 vuotta

Kirjaroviot roihusivat keväällä 1933 yli 40 saksalaisessa kaupungissa. Kansallissosialistit alkoivat polttaa maailmankirjallisuuteen kuuluvia painotuotteita "epäsaksalaisen" hengen torjumiseksi vain kaksi kuukautta sen jälkeen kun Adolf Hitleristä oli tullut valtakunnanjohtaja.

Kansallissosialistien kulttuurinäkemys johti kirjarovioihin.
Kansallissosialistien kulttuurinäkemys johti kirjarovioihin.
Kuva: Lehtikuva

Kirjaroviot roihusivat keväällä 1933 yli 40 saksalaisessa kaupungissa. Kansallissosialistit alkoivat polttaa maailmankirjallisuuteen kuuluvia painotuotteita "epäsaksalaisen" hengen torjumiseksi vain kaksi kuukautta sen jälkeen kun Adolf Hitleristä oli tullut valtakunnanjohtaja.

Suurin rovio sytytettiin Berliinissä ooppera-aukiolla toukokuun 10. päivänä 1933.

Tilaisuutta johtanut propagandaministeri Josef Goebbels ilmoitti vapauttavansa saksalaiset "liioitellusta, juutalaisesta älykkyydestä".

Natsimieliset opiskelijat olivat ryöstäneet kirjastoista kokkotarpeiksi 30 000 kirjaa ja lehteä.

Natsien mustalla listalla oli 76 saksalaista ja ulkomaalaista kirjailijaa, runoilijaa, filosofia ja tiedemiestä.

Tuleen heitettiin muun muassa Karl Marxin, Sigmund Freudin, Thomas ja Heinrich Mannin, Bertolt Brechtin ja Kurt Tucholskyn teoksia.

Natsien mielestä ne heikensivät moraalia ja vieraannuttivat todellisuudesta.

Kirjailija Erich Kästner katseli Berliinissä oopperan eteen kokoontuneen kansanjoukon keskellä, miten opiskelijat ja poliisit paiskoivat hänen tuotantoaan liekkeihin.

Hänen töistään natsit jättivät polttamatta vain vuonna 1929 ilmestyneen nuortenkirjan Pojat salapoliiseina.



Älymystö huijattiin
natsien tueksi


"Mikä sai opiskelijajärjestöt ja yliopistojen professorit tukemaan kritiikittömästi natsien fanaattista kulttuurihävitystä", kysyy eräs kirjarovioiden 70-vuotispäivän muistoksi pidettävien tilaisuuksien järjestäjä Andreas Karsten.

Tapahtumissa nykykirjailijat lukevat 1933 pannaan julistettujen kirjailijoiden tekstejä.

Berliinin Humboldt-yliopiston ja sen opiskelijajärjestöjen edustajat pohtivat kysymystä , olisiko yhtä brutaali sensuuri mahdollista nykyisessä Saksassa uuden tiedonvälitystekniikan aikakaudella.

Lieneekö kohtalon ivaa vai sattumaa, mutta Saksassa kasvaa joka tapauksessa kansanliike, joka vastustaa viranomaisten suunnitelmia sensuroida internetistä poliittisesti toisenmielisiä kotisivuja.

"Tähän ei tarvita rovioita, vaan internet-palvelujen tuottajat pakotetaan pimentämään ei-toivotut kotisivut toimilupaehdoilla ja rangaistuksilla", kertoo tiedonvälityksen sensurointia aktiivisesti vastustava vapaa toimittaja Jürgen Höffner.

Hänen mielestään juuri Saksassa, kirjarovioiden maassa, rajoittamattoman mielipidevapauden pitäisi olla erityisessä arvossa.