"Kansa on siirtynyt piirun verran lähemmäksi, että Nato-jäsenyydestä voisi keskustella. Samalla suomalaisen poliittisen konsensuksen perinteinen keskihakuisuusvoima haluaa rauhoittaa keskustelua.
Monet näkevät keskustelun hajottavana kuin rakentavana", Suomen Nato-lähettiläs Antti Sierla päättelee.
"Suomen Nato-jäsenyys on poliittinen päätös, joka olisi voitu tehdä aikaa sitten. Päätös voidaan tehdä milloin hyvänsä, mutta sitä ei haluta. Sisäpoliittisesti käytetään argumenttina, että Suomea natotetaan. Tällaista yhteyttä ei ole", Antti Sierla korostaa.
Suomen puolustusvoimat on ollut Sierlan mukaan jo pitkään Naton kanssa yhteensopivat. "Nato-jäsenyyden osalta meidän pitää ylittää kansallisia esteitä eikä Naton asettamia esteitä. Naton asettamat esteet on ylitetty."
Hän tähdentää, että Natoon on otettu jäseniksi maita, jotka ovat paljon vähemmän valmiita jäsenyyteen kuin Suomi. "Monet Nato-maiden edustajat ovat sanoneet, että odotamme Suomen jäsenhakemusta, vaan voidaksemme sen hyväksyä."
Nato-leimatun Niinistön
yllättävä menestys
Sierlan mukaan integraatiomyönteinen ajatteluvaihe on Suomessa suvannossa.
"Suomessa tapahtui henkinen muutos Natoon suhtautumisessa vuoden 2002 lopulla. Samoihin aikoihin Prahassa oli Naton kokous. Suomessa oivallettiin, että Nato-jäsenyys ei ole mikään muutaman kymmenen henkilön päätös, vaan se tarvitsee kansan tuen."
Vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä suomalaisista suurin osa eli 63 prosenttia vastusti Nato-jäsenyyttä.
"On mielenkiintoista, että Sauli Niinistö pääsi presidentinvaaleissa lähelle 50 prosenttia, vaikka hän leimautui Natoa ainakin jollakin tavalla kannattavaksi", Sierla mietiskelee.
Keskustan vahva
pilari puolustuksessa
Hallituspohjan vaihtuminen keväällä 2003 vahvisti varovaista linjaa sotilaalliseen liittoutumiseen. Sierlan mukaan keskusta on ollut voimakkaimpia pilareita kansallisessa puolustusajattelussa.
"Tällä hetkellä ei ole voimakasta poliittista voimaa, joka pyrkisi taktisesti tai muusta syystä muuttamaan linjaamme. Ajattelemme, että emme ole turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa jäniksen selässä. Meillä ei pelätä nopeaa kielteistä kehitystä lähialueillamme. Emme myöskään pelkää, että Naton ovet olisivat menossa kiinni."
Olisiko EU kiltimpi
sotilasliitto kuin Nato?
Sierla naurahtaa, että pyhät uskomukset Natoa kohtaan ovat voimakkaat. "Nato nähdään kylmän sodan ajattelutavan lävitse. Meillä on myös kaksijakoinen suhtautuminen Natoon."
"Meillä ei ollut vaikeuksia mennä Naton johtamiin operaatioihin Balkanille ja jopa Afganistaniin, vaikka se on aikamoinen hyppy. Kansan tuki on ollut vahva kriisinhallinnassa. Olemme osoittaneet olevamme myös erittäin päteviä rauhanturvaajia. Ideoiden tasolla meidän on hyvin vaikea nähdä Natoa. Käytännön tasolla me häivytämme tämän ulottuvuuden ja toimimme käytännöllisesti."
Sierla epäilee, että Suomessa EU nähdään jotenkin kiltimpänä sotilasliittona kuin Nato.
"Myös saatetaan ajatella, että EU ei ole sellainen uhka Venäjälle kuin Nato voisi olla. Suomi oli niitä maita, joilla oli aikanaan hankala hyväksyä EU:n sotilaallinen ulottuvuus. Nyt meillä kiivaillaan, että EU:sta pitäisi tehdä sotilasliitto."
Sierla on ollut mukana uudistamassa kriisinhallintalakia EU-standardien mukaiseksi. "Siinä mäyräkoiran häntää on lyhennetty sentti sentiltä, ettei se tekisi niin kipeää."