Vihreiden johdossa on näkemyseroja Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Kansanedustaja Tuija Braxin (vihr.) mielestä vihreiden ei pidä tehdä Nato-jäsenyydestä kynnyskysymystä, jos se nousee esille vaalien jälkeen pidettävissä hallitusneuvotteluissa.
”Natosta ei saa rakentaa mitään peikkoa tilanteessa kun muut puolueet keräävät irtopisteitä ja vaikenevat jäsenyydestä ennen eduskuntavaaleja”, Brax korostaa. Hän toivoo, että vihreät olisivat valmiita kohtaamaan asian rohkeasti..
Brax kiistää olevansa kiihkeästi Nato-jäsenyyden kannalla. Hän luonnehtii itseään ”totuuden ystäväksi”.
Brax muistuttaa, että Suomen ja Naton suhde on jo nyt hyvin tiivis ja läheinen. ”Onko jossain raja, jota enää emme voi ylittää.”
Puolueen varapuheenjohtaja Ulla Anttila suhtautuu Nato-jäsenyyteen kriittisemmin. Hän ei näe mitään perusteluja Suomen liittymiselle Natoon.
Anttila myöntää, että puolustusliiton luonne on muuttunut, kun sillä tänä päivänä runsaasti kriisinhallintatehtäviä. Anttila ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö Natosta tehdä hallitusneuvotteluissa kynnyskysymystä.
Vihreän liiton puoluekokouksen kyselytunnilla ihmeteltiin, miksi Natosta ei haluta keskustella ennen eduskuntavaaleja, vaikka virkamiehet ajavat Suomen jäsenyyttä kuin käärmettä pyssyyn.
Ensi syksynä vihreiden valtuuskunta käsittelee Nato-kannanottoa. Vihreät ottivat Jyväskylässä hyväksytyssä periaateohjelmassa kielteisen kannan Suomen liittymiseen Natoon.
Natosta tulisi Suomelle liian kallis
Puolueen puheenjohtaja Osmo Soininvaara suhtautuu kriittisesti jäsenyyteen, koska se maksaisi Suomelle paljon. Hän piti hyvänä, että Suomen puolustusvoimien viestijärjestelmät ovat yhteensopivia Naton kanssa.
Soininvaara luottaa, että puolustusvoimia ei tarvita tulevaisuudessa muuhun kuin kriisinhallintatehtäviin.
Soininvaaran mielestä Suomen suhdetta Natoon voidaan arvioida uudelleen, jos Venäjä liittyy sen jäseneksi. Hänen mukaansa Venäjää vastaan toimiva Nato ei ole Suomelle mahdollinen kumppani.
Ekovihreät arvostelivat talouskasvu-uskoa
Uuden periaateohjelman avulla vihreät pyrkivät luomaan itsestään yleispuoluetta. Sillä pyritään viestimään, että vihreiden poliittinen ekologisuus pitää sisällään muutakin kuin ydinvoiman vastustaminen.
Edustuksellista demokratiaa on ohjelman mukaan täydennettävä kansanäänestyksillä ja kansalaisten aloiteoikeudella.
Puolueen tiukanlinjan ekovihreät arvostelivat ohjelmaa, että se luottaa liikaa taloudellisen kasvuun. Ohjelman linjauksia pyöristeltiin niin, että siinä ei puhuttu enää ekotehokkuuteen nojaavasta talouden kasvusta, vaan ekotehokkaasta taloudesta.