Natoon menon seu­rauk­set otet­ta­va huo­mioon

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on Suomen oma asia, mutta jäsenyyttä harkittaessa on otettava huomioon liittoutumisen seuraukset, katsoo Venäjän asevoimien esikuntapäällikkö armeijankenraali Juri Balujevski.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on Suomen oma asia, mutta jäsenyyttä harkittaessa on otettava huomioon liittoutumisen seuraukset, katsoo Venäjän asevoimien esikuntapäällikkö armeijankenraali Juri Balujevski.

Venäjän olisi lähimpänä naapurina saatava tällaisessa tilanteessa tarkka selvitys siitä, miten jäsenyys vaikuttaisi Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin, Balujevski sanoi Helsingissä perjantaina.

Nato-kysymys ei päässyt yllättämään vierasta ja häntä isännöinyttä puolustusvoimain komentajaa amiraali Juhani Kaskealaa, jotka olivat lyöneet keskenään vetoa teeman nousemisesta esiin tiedotustilaisuudessa.

- En hävinnyt suomalaista vodkapulloa, Kaskelaa tokaisi.

Balujevskin mukaan uusien Nato-maiden kokemukset eivät ole olleet yksinomaan myönteisiä. Esimerkkeinä hän mainitsi Puolan ja Unkarin.

- Tietyssä mielessä ne ovat menettäneet kasvonsa ja itsenäisen päätäntävaltansa.

Baltian maiden hän kuvasi Nato-jäsenyyden myötä muuttuneen levottomuutta herättävästi "harmaaksi alueeksi".

Vierailun aikana keskusteltiin myös Suomen ja Venäjän mahdollisista yhteisistä rauhanturvaharjoituksista, joihin muutkin pohjoismaat voisivat osallistua. Harjoitusten aikataulu ja niihin osallistuvat joukot täsmentyvät Balujevskin mukaan myöhemmin.

Kaskealan mukaan suomalaiset ovat jo osallistuneet samoihin rauhanturvaoperaatioihin venäläisjoukkojen kanssa. Toistaiseksi venäläisupseereita on ollut tarkkailijoina yhteispohjoismaisissa harjoituksissa.

- Jos tätä toimintaa laajennetaan joukkojen tasolle, se on uskoakseni kaikkien osapuolten hyödyksi. Mutta nyt voin tietysti puhua vain suomalaisten puolesta.


Venäjä valmis turvaamaan kaasuputken

Balujevskin mukaan Venäjä on tarvittaessa valmis turvaamaan Venäjältä Saksaan suunnitellut merenalaisen kaasuputken turvallisuuden.

Balujevski muistutti, että Itämeressä kulkee myös esimerkiksi viestilinjoja ja öljyputkia, ja öljy- ja kaasuputket ovat monin paikoin terroritekojen mahdollisia kohteita. Hän ei sulkenutkaan pois sitä, että kaasuputken valmistuttua sen turvallisuuden takaamiseen tarvittaisiin myös sotilaita.

- Jos Venäjän merivoimia tarvitaan turvallisuuden takaamiseksi, niin totta kai se tullaan tekemään hyvässä sopimusjärjestelyssä ja yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja muiden mahdollisten valtioiden kanssa, hän vakuutti.

Ruotsissa on jopa epäilty, että Venäjä käyttäisi putkea vakoiluun. Balujevskin ihmetteli, miten tämä onnistuisi.

Ilmoita asiavirheestä