Naton tänään alkavan huippukokouksen pitopaikka ei voisi paremmin symboloida Euroopan suurta muutosta kylmän sodan jälkeen. Prahan kongressikeskus oli aikaisemmin mahtipontisen betoninen Kulttuuripalatsi, jossa Tshekkoslovakian kommunistipuolue piti jättikokouksiaan. Nyt ei ole enää kommunistisista valtioblokkia itäisessä Euroopassa, Tshekkoslovakia on hajonnut kahtia ja suurempi puolisko Tshekki entisen vihollisen Naton jäsenmaa. Toinen puolisko Slovakia kutsutaan jäseneksi Prahan kaksipäiväisen kokouksen päätteeksi.
Suuria kansainvälisiä kokouksia tavataan sanoa historiallisiksi, vaikkei tapaamisen anti läheskään aina anna siihen aihetta. Prahan kokousta voi kuitenkin kutsua monestakin syystä historialliseksi.
Ensinnäkin puolustusliitossa tapahtuu "Big Bang", suuri pamaus, kun jäseniksi kutsutaan mitä ilmeisimmin seitsemän uutta maata. Se on enemmän kuin kertaakaan atlanttisen puolustusliiton 53-vuotisessa historiassa. Vaikka asia on ollut jo pitkään selvä eikä siitä ole enää juuri keskusteltu, on hyvä muistaa, että Nato laajenee nyt entisen päävihollisensa eli Neuvostoliiton maaperälle. Laajeneminen tapahtuu poliittisista syistä ja Yhdysvaltain voimakkaan runnauksen jälkeen.
Enemmän keskustelua Prahan kokouksen alla on herättänyt sotilasliiton toimintastrategiaan suunniteltu täyskäännös. Alun alkaen Nato perustettiin suojelemaan jäsenmaita lähinnä Neuvostoliiton suunnalta tulevaa uhkaa vastaan.
Tämän päivän uhat ovat kuitenkin aivan muuta kuin suuri maahyökkäys idästä. Syyskuun 11. päivän isku maailman ainoan supervallan ytimeen näytti huutomerkkien kera, että länsimaiden vihollisia ovat nyt ennen muuta fanaattiset terroristisolut ja niiden tukijavaltiot.
Yhdysvallat luottaa tässä taistelussa viime kädessä itseensä, mutta sen eurooppalaisten liittolaisten tyydytykseksi Washington on kehitellyt jonkinlaista roolia myös Natolle.
Oman alueen puolustamisessa ei enää riitä puuhasteltavaa isolle organisaatiolle ja rauhanturvaoperaatioihin voidaan käyttää muitakin järjestöjä. Ongelmaan on tulossa Prahassa ratkaisu, jolla voi olla kauaskantoiset seuraukset.
Nato ei vastaisuudessa enää pysyttäydy oman alueensa sisällä vaan toiminta-alueeksi tulee koko maailma. Al-Qaidan ja muiden terroristijärjestöjen kimppuun käydään kaikkialla, tarvittaessa lupaa kysymättä siltä maalta, jonka alueelle isketään. Yhdysvaltain taannoinen isku Jemeniin antoi esimakua mitä tuleman pitää.
Terrorisminvastaisen taistelun käsikassaraksi Nato perustaa nopean toiminnan joukon. Tämä 20 000 miehen eliittijoukko olisi toimintavalmiudessa viikon sisällä. Kukin jäsenmaa tarjoaisi siihen erityisosaamistaan. Esimerkiksi Tshekillä tiedetään olevan eksperttejä kemialliseen ja biologiseen sodankäyntiin.
Rumempi luonnehdinta tästä uudesta strategiasta on, että se on kuin voileipäpöytä, josta Yhdysvallat valitsee maukkaimmat ja sopivimmat palat eri operaatioihin. Saddam Husseinin kesyttäminen on tärkeä testi Natolle: onko sille käyttöä vai hoitaako Yhdysvallat asiat omin päin.
Voi olla, että Nato soti ensimmäisen ja viimeisen kerran sotilasliittona Balkanilla 1990-luvun lopulla. Tulevaisuuden Nato on katto-organisaatio, joka jakaa sotilaita ja aseita yksittäisiin tehtäviin kuin työvoiman vuokrausfirma ikään.