Naton sanotaan voittaneen kylmän sodan ampumatta laukaustakaan. Lähes kuusi vuosikymmentä perustamisesta jälkeen läntinen puolustusliitto on nyt joutunut Afganistanissa sotaan, jossa ammutaan kovilla ja kohti.
Kun Naton 26 jäsenmaat päämiehet kokoontuvat tiistaina Latvian pääkaupungissa Riiassa huippukokoukseen, ovat ilmeet huolestuneita. Siitä saakka kun Nato otti viime kesänä johtaakseen Afganistanin rauhanturvaoperaation (Isaf) myös maan eteläosissa, on kymmeniä Nato-sotilaita kaatunut kiivaissa taisteluissa Taleban-sotureiden kanssa.
Afganistanin odotetaan hallitsevan keskusteluja Riian kaksipäiväisessä huippukokouksessa. Onnistumista Afganistanissa pidetään ratkaisevan tärkeänä Naton tulevaisuudelle.
Etelä-Afganistanin kiivaissa taisteluissa päävastuun ovat kantaneet Britannia, Kanada ja Hollantia.
Myös muutamilla pienillä mailla kuten Virolla on siellä joitakin sotilaita.
Pohjois-Afganistanin rauhallisissa oloissa partioivilta mailta kuten Saksalta, Italialta, Espanjalta, Ranskalta ja Norjalta on pyydetty vahvistuksia etelään. Tuloksetta.
Kohti "globaalia Natoa"
Kosovon sota 1990-luvun lopussa oli ensimmäinen hyökkäyssota, jonka Nato on aloittanut. Vaikka sekin aiheutti ristivetoa sotilasliiton sisällä, olivat operaation riskit verraten pienet, koska iskut tehtiin ilmasta.
Afganistanin operaatiolla puolestaan on YK:n valtuutus ja se on virallisesti puolustustaistelua. Balkanin operaatiot olivat Nato-slangilla "out of area" eli oman maantieteellisen alueen ulkopuolella.
Afganistan vei sotilasliiton jo uuteen maanosaan, Aasiaan.
Osa Naton sisäisestä kritiikistä kumpuaakin siitä, että atlanttinen sotilasliitto touhuaa nyt Aasiassa.
Yhdysvallat haluaa kuitenkin Natosta maailmanlaajuisen toimijan. Se puhuu "globaalista Natosta".
Kovin vastaanhangoittelija on, kuten aina Nato-ympyröissä, Ranska.
Kun vielä 1990-alkupuolella Nato etsi toiminnalleen tarkoitusta vihollisen eli Neuvostoliiton kadottua historian hämäriin, on "uudella" Natolla nyt yllin kyllin tehtäviä.
Oman alueen puolustamisen sijaan se on keskittynyt kriisinhallinta- ja rauhaanpakottamistehtäviin.
Natolla on joukkoja Afganistanissa ja Kosovossa, sen lentokoneet partioivat Baltian maiden ja Slovenian ilmatilassa, sen laivat kyntävät Välimerellä hankaloittamassa terroristien hankkeita.
Nato auttaa Bosnian ja Makedonian puolustusvoimien rakentamisessa, kouluttaa irakilaisia sotilaita ja tukee afrikkalaisia rauhanturvaajia Sudanin Darfurissa.
Yhdysvallat rakentaa globaalia Natoa nykyisten jäsenmaiden, eurooppalaisten kumppanuusmaiden ja aasialaisten liittolaismaiden pohjalle.
Tähän liittyy amerikkalaisten ehdotus erityiskumppanuudesta, jota tarjottaisiin eurooppalaisille mallioppilaille Suomelle ja Ruotsille sekä Japanille, Australialle ja Etelä-Korealle.
Niiden sotilaita on jo Naton johtamassa Afganistan-operaatiossa.
Ehdotusta tuskin niellään Riiassa, eikä sen sisältökään ole täysin selvä.
Suomi ja Ruotsi ovat esittäneet Natolle syvennettyä rauhankumppanuutta, jossa ne pääsisivät nykyistä varhemmin osallistumaan operaatioiden suunnitteluun.
Suomi ja Ruotsi voivat sitä vastoin saada kutsun Naton nopean toiminan joukkoihin.
Nato on rakentanut usean vuoden ajan 20 000 miehen joukkoja, jotka voitaisiin lähettää maailman mihin tahansa krisiipesäkkeeseen viiden vuorokauden varoitusajalla.
Näitä niin sanottuja NRF-joukkoja on jo käytetty rajoitetusti Pakistanin maanjäristyksen kaltaisissa humanitaarisissa katastrofeissa.
Ei ole silti varmaa, että Riiassa voidaan todeta niiden olevan täysin toimintakykyisiä.
Uusia jäsenmaita ei nyt hyväksytä.
Jäsenhakemukset ovat vetämässä Albanialla, Makedonialla, Kroatialla, Georgialla ja Azerbaidzhanilla.