Naton uudet seitsemän Itä- ja Keski-Euroopan maata voivat liittyä jäseniksi jo selvästi suunniteltua aikaisemmin. Ratifiointiprosessi on sujunut nykyisissä jäsenmaissa vauhdikkaasti. Viimeisenä asian käsittelee Ranskan kansalliskokous torstaina.
Viro, Latvia, Liettua, Slovakia, Slovenia, Romania ja Bulgaria suorittavat oman ratifioinnin sen jälkeen.
Nato-lähteistä on arvioitu, että koko prosessi olisi loppuun viety maaliskuuhun mennessä. Jos vauhti pysyy tämän suunnitelman mukaisesti, uudet jäsenmaat otetaan juhlallisesti vastaan Brysselissä pidettävässä Naton ulkoministerikokouksessa huhtikuussa.
Aikaisemin ratifioinnin uskottiin kestävään toukokuuhun saakka. Sen jälkeen uudet jäsenet oli määrä ottaa vastaan Istanbulin huippukokouksessa kesäkuussa. Laajentumisen jälkeen Naton jäsenmäärä on 26.
Vuonna 1999 jäseniksi liittyivät Puola, Tshekki ja Unkari. Viimeisestä laajentumisesta päätettiin Naton huippukokouksessa Prahassa vuonna 2002.
Yhdysvallat ei brittiläisen Financial Times -lehden mukaan suunnittele uusien pysyvien tukikohtien perustamista Naton uusiin jäsenmaihin. Yhdysvalloilla on tällä hetkellä runsaat 100 000 sotilasta Euroopassa. Niistä 80 000 on sijoitettu Saksaan.
Kommunismin kaaduttua Yhdysvallat vähensi asteittain joukkoja Länsi-Euroopasta. Kylmän sodan kylmimpinä vuosina amerikkalaisia joukkoja oli Euroopan länsiosassa yli 300 000. Uusiin jäsenmaihin Yhdysvallat sijoittaa vain pieniä tilapäisiä sotilasyksiköitä.
Venäjä on vastustanut Yhdysvaltain tukikohtien siirtoa lähemmäksi sen ympärille. Ulkoministeri Colin Powell kertoi viime viikolla, ettei Yhdysvallat aio ympäröidä joukoillaan Venäjää.