On itsepetosta väittää, että Suomi kykenisi puolustamaan koko maata ison vaaran uhatessa. Koska Natosta ei puhuta, tarjotaan tilalle pohjoismaista yhteistyötä.
SuK2omi on päättänyt, ettei meitä uhkaa ulkoinen vaara. Tänään onkin vaikea kuvitella, että mikään asettaisi itsenäisyyttä ja koskemattomuutta kyseenalaiseksi.
Tämä on mahdollistanut sen, että Puolustusvoimia on voitu karsia ja karsitaan edelleenkin valtiontalouden muiden vähennystarpeiden rinnalla.
Itsepetosta on kuitenkin uskotella, että Puolustusvoimat kykenisi nykyisellään puolustamaan maata ison vaaran uhatessa. Jos halutaan täydet takuut turvallisuudelle, edellyttää se leveämpiä hartioita eli tukeutumista muihin maihin.
Ruotsin kokoomuslaiset ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström ehdottivat Dagens Nyheter -lehdessä Pohjolan alueen puolustusyhteistyön tehostamista, keinona muun muassa sotilaskaluston yhteisomistus.
Ruotsi painii pitkälti samanlaisten pulmien kanssa kuin Suomi. Ruotsi ei kuulu sotilasliitto Natoon, ja senkin armeija on joutunut supistamaan toimiaan taloudellisten paineiden alla. Asevelvollisuusarmeijasta on Ruotsissa siirrytty palkka-armeijaan.
Ruotsin puolustusvoimien uskottavuus on asetettu kyseenalaiseksi. Tosin sen puolustusvoimien pääsuuntana pidetäänkin nykyään osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Ruotsi on sulkenut pois sen mahdollisuuden, että sen täytyisi joutua puolustamaan maansa rajoja.
Ruotsalaisministereiden ehdotus puolustusyhteistyöstä on Suomessa otettu vastaan myönteisesti, joskin tietyin varauksin. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei näe ehdotuksessa mitään uutta, vaan ministerit kuvaavat hänen mukaansa sitä, mitä kaikkea maidemme välillä jo tehdään yhdessä.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) lukee ruotsalaisministereiden ehdotuksen takana olevan kysymyksen siitä, että Ruotsi haluaa yhteistyön kautta turvata merkittävän aseteollisuutensa tulevaisuuden.
Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mielestä yhteistyön tiivistäminen ruotsalaisministereiden esittämällä tavalla yhteisiin asehankintoihin edellyttäisi valtiosopimusta maiden kesken.
Pohjolan alueen yhteistyö kilpistyisi pitkälle Suomen ja Ruotsin väliseksi yhteistyöksi, sillä muut Pohjoismaat ja Itämeren valtiot Venäjää lukuun ottamatta kuuluvat sotilasliitto Natoon. Ne saavat turvatakuunsa Naton kautta, minkä takia tämä ehdotus tuskin paljon hetkauttaa niitä.
Ruotsalaisministereiden aloitteen sisältö on nähtävä Naton korvikkeena. Se on ainoa vaihtoehto yrittää parantaa turvallisuutta tilanteessa, jossa Natoon liittymisestä ei voida keskustella. Sekä Suomessa että Ruotsissa kansalaisten selvä enemmistö kun torjuu Nato-jäsenyyden.
Sen paremmin Ruotsissa kuin Suomessakaan rahat eivät riitä ylläpitämään sellaisia puolustusvoimia, että kaikki kuviteltavissa olevat uhat voitaisiin torjua. Tosin siihen ei taideta yltää, vaikka yhteistyötä tehostettaisiin ruotsalaisministereiden kaavailemalla tavalla.