"Suomi ei täytä vielä yhtä Naton vaatimaa ehtoa eli jäsenyyden kansallista tukea", sanoo puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Pauli Järvenpää.
"Naton yksi kriteeri on se, että jäsenyydellä on takanaan kansallinen tuki. Jos liittymisen kannatus on 11 prosenttia, jäsenyyttä ei kannata lähteä edes hakemaan", Järvenpää sanoo maanantain Helsingin Sanomissa.
Tuoreimmassa mielipidemittauksessa Nato-jäsenyyttä puolsi 11 prosenttia suomalaisista.
Suomi täyttää kuitenkin monet muut Naton vaatimukset. Järvenpään mukaan Suomen poliittinen ja taloudellinen tilanne, lainsäädäntö, puolustuspolitiikka, asiakirja- ja henkilöturvallisuus sekä sotilaallinen yhteistoimintakyky täyttävät jo selkeästi Naton asettamat ehdot. Niiden puolesta Suomi kelpaisi Naton jäseneksi milloin vain.
Järvenpää on Suomen kokeneimpia Nato-asiantuntijoita. Hän on mukana valmistelemassa myös vuoden 2004 puolustusselontekoa. Sen yhteydessä on määrä päättää Natoon liittymisestä. Järvenpään mukaan aikataulua ei tarvitse kiirehtiä, koska Nato-jäsenyys edellyttää laajaa kansalaiskeskustelua.
"Suomessa ollaan edelleen murrosvaiheessa. Emme ole vielä käyneet kunnolla läpi sitä, mitä kylmä sota meille merkitsi. Selvisimme siitä niin hyvin, ettei meidän ole tarvinnut miettiä kovaa kysymystä: haluammeko olla jäsenenä puolustusyhteisössä, joka teki työtä kylmän sodan aikana myös meidän hyväksemme?”
Järvinen painottaa, että Nato kysymyksessä ratkaisujen teko kuuluu poliitikoille.
